Noin 200 satakuntalaista käyttää tällä hetkellä digitaalisen sote-keskuksen palveluita päivittäin.
Satakunnan hyvinvointialue otti palvelun käyttöön joulukuun alussa. Toiminta on numeroiden valossa lähtenyt käyntiin hyvin. Digitaalisia yhteydenottoja on tullut puolessa vuodessa yhteensä noin 20 000.
– Yli puolet asioista on saatu hoidettua digihoitajan tai digilääkärin avulla. Kolmasosa on siirretty asiakkaan oman sotekeskuksen hoidettavaksi, toteaa projektipäällikkö Meiju Paunu Satakunnan hyvinvointialueelta.
Mobiilisovelluksella tai nettisivujen kautta yhteyttä ottanut asiakas on tilastojen mukaan päässyt keskustelemaan hoitajan kanssa keskimäärin noin puolessatoista minuutissa.
Mikäli asia on vaatinut kontaktia digilääkärin kanssa, sellainen on järjestynyt reilussa neljässä minuutissa.
Hyvinvointialueen alkuperäinen tavoite oli, että digitaalisen sote-keskuksen kautta kontaktin saa terveydenhuollon ammattilaiseen nopeasti ja helposti.
– Tavoitteesta on pystytty pääosin pitämään kiinni, mutta ajoittaisia ruuhkia on ollut erityisesti viikonloppujen ja arkipyhien jälkeisinä aamuina, Paunu toteaa.
Digitaalisessa sote-keskuksessa on 14 hoitajaa ja lisäksi käytössä on kahden lääkärin työpanos.
Määrät ovat joustavia. Hiljaisina aikoina hoitajat voivat tehdä myös muuta potilastyötä. Joustavuutta lisää myös se, että työtä tehdään etänä eri puolilta Satakuntaa.
Tutkimusprofessori: Digitaidottomista pidettävä myös huolta
THL:n tutkimusprofessori Tarja Heponiemi pitää Satakunnan digitaalisen sote-keskuksen odotusaikoja erittäin lyhyinä, mutta arvelee hoitoonpääsyaikojen tasaantuvan jatkossa, kun palvelu alkaa vakiintua.
Heponiemi muistuttaa, että kaikilla ei ole mahdollisuutta päästä nopeasti hoituvien etäpalvelujen piiriin.
– Tavallaan parempiosaiset ihmiset, jotka osaavat ja pystyvät tällaisia palveluja käyttämään, saavat ne nyt entistä nopeammin. Ne ihmiset, jotka eniten palveluja kuitenkin tarvitsisivat, ovat varmaankin edelleen niissä pitkissä jonoissa, Heponiemi toteaa.
Heponiemi siis pelkää, että myös julkisessa terveydenhuollossa voi syntyä kahden kerroksen väkeä: digipalvelut hallitseva voittajaryhmä ja lisäksi häviäjäryhmä. Se muodostuu muutenkin syrjäytymisvaarassa olevista ihmisistä, jotka eivät pysty digipalveluita käyttämään.
– Hurjaa vauhtia etenevän digitalisoinnin ohella pitäisi pystyä varmistamaan, että myös he, jotka eivät älylaitteita käytä, saisivat heille kuuluvat palvelut.
Tutkimusprofessori Tarja Heponiemi pitääkin tärkeänä, että nopeasti yleistyvien digitaalisten terveyspalvelujen vaikutuksia tutkitaan laajasti hyvinvointialueilla.
– Nyt kun etävastaanottotoiminta on kasvussa, olisi todella tärkeää saada tutkittua tietoa siitä, mikä siinä on hyvää ja mikä ei toimi. Näin saisimme rajalliset terveydenhuollon resurssit käytettyä hyödylliseen toimintaan, Heponiemi sanoo
Satakunnassa asiakaspalaute on ollut positiivista
Satakunnan hyvinvointialueella palvelujen tasapuolisuutta erilaisille väestöryhmille pyritään jatkossa edistämään hoidon jatkuvuusmallilla. Esimerkiksi paljon palveluita käyttävällä asiakkaalla on oma hoitotiimi, johon voi ottaa suoraan yhteyttä terveysasioissa.
Uuden digitaalisen sote-keskuksen asiakkaat ovat olleet Satakunnassa varsin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Yli 80 prosenttia asiakkaista on jättänyt positiivisen palautteen sekä hoitajien että lääkärien toiminnasta.
Palveluja on pidetty helppoina, nopeina ja sujuvina ja hoitohenkilökuntaa osaavana ja ammattitaitoisena.
Negatiivisen arvion on jättänyt vain kuutisen prosenttia asiakkaista. Kritiikkiä on tullut esimerkiksi siitä, että asiakas kokee jääneensä ilman palvelua, jota lähti yhteydenotolla hakemaan.
– Nyt kun digitaalinen sote-keskus on toiminut puolisen vuotta, meidän pitää arvioida, mitä palvelu on meille antanut ja miten se on vaikuttanut meidän muihin palveluihimme, projektipäällikkö Meiju Paunu kertoo.
Paunu korostaa sitä, että kenenkään ei ole pakko ryhtyä digiasiakkaaksi. Terveyspalveluita voi edelleen hoitaa puhelimitse tai vastaanottokäynnillä.
Digitaalisen sotekeskuksen perustaminen Satakuntaan on osa hyvinvointialueen isoa palveluverkkosuunnitelmaa. Hyvinvointialue karsii terveysasemaverkkoaan eri puolilla maakuntaa ja keskittää palvelujaan sote-keskuksiin.