Suomi seuraa tarkasti Venäjän sotilaallista rakentamista ja suunnittelua itärajan takana.
Venäjä ilmoitti ennen hyökkäystään Ukrainaan kasvattavansa sotilaiden määrää ja vahvistavansa varuskuntiaan Venäjän luoteisosissa. Työ on nyt käynnissä.
Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on myös vaikuttanut Venäjän joukkojen uudelleen ryhmittelyyn.
Useat kansainväliset mediat ovat viime viikkoina uutisoineet satellittikuvien perusteella Venjäjän voiman kasvusta. Muutoksista on kertonut Yle, viimeksi tammikuussa.
Puolustusvoimien strategiapäällikkö Sami Nurmi sanoo, että median kuvissa ei ole ollut yllätyksiä.
Kun Ukrainan kriisi jossain vaiheessa päättyy, Venäjä sijoittaa joukkojaan Suomen lähialueille, koska sieltä niitä on paljon lähetetty Ukrainaan. Tätä varten on oltava rakenteet valmiina.
– Se on johdonmukaista sen perusteella, mitä on arvioitu. Kyse ei ole massarakentamisesta.
Venäjä pystyy keskittämään joukkoja nopeasti
Eri maiden tiedustelupalvelut ovat arvioineet, että Venäjällä saattaa olla halu kokeilla Naton puolustusta tai jopa hyökätä Nato-maihin.
Suomen puolustusvoimat näkee asiassa useita aikaulottuvuuksia.
– Rajallinen joukkojen keskittäminen voi tapahtua hyvinkin nopeasti. Venäjällä siihen on kyky; se nähtiin Ukrainassa, kun sota käynnistyi.
Venäjän palautuminen Ukrainasta ja joukkojen asettautuminen vie perinteisiltä joukoilta vuosia. Modernisointiin kuluu vielä kauemmin, Nurmi sanoo.
Julkisuudessa Venäjän kykyjä arvioi viimeksi Tanskan sotilastiedustelu. Sen mukaan Venäjä voisi hyökätä naapurimaahansa kuuden kuukauden kuluttua Ukrainan sodan päättymisestä, Itämeren alueelle kahden vuoden päästä tästä ja kykenisi laajempaan sotaan Euroopassa viiden vuoden päästä, jos Euroopan puolustus ei vahvistu.
Euroopan unioni arvioi keväällä, että Euroopan on oltava valmis puolustautumaan viidessä vuodessa.
Tarkan aika-arvion antaminen on haastavaa. Nurmi suostuu kuitenkin arvioimaan aikatauluja, milloin Venäjä kykenisi mahdolliseen hyökkäykseen.
– Julkisuudessa on puhuttu kolmesta–viidestä vuodesta eri lähteissä. Varmaan se on jotain sellaista. Mutta meille tärkeää on seurata tarkkaan kehitystä, päivittää omia arvioita ja toimia tilanteen edellyttämällä tavalla.
Tilanne ei kuitenkaan ole erityisen kriittinen.
– Venäjän naapurissa ollaan oltu monta sataa vuotta. Sen kanssa on opittu elämään.
Ukrainan tilanne ja sen myötä huonontunut turvallisuustilanne aiheuttaa Nurmen mukaan kuitenkin paljon huolta Suomelle. Suomi on Nurmen mielestä kuitenkin reagoinut tilanteen edellyttämällä tavalla kasvattamalla puolustusmenojaan.