Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD toteaa, että hallituksen puoliväliriihessä tekemät veronkevennykset lisäävät velkaantumista.
Petteri Orpon (kok.) hallitus on itse sanonut monesti, että sen kuukausi sitten puoliväliriihessä päättämät veronkevennykset ja muut toimet eivät lisäisi Suomen velkaantumista.
Ennen OECD:tä myös moni tutkija on arvioinut, että velkaantuminen kiihtyy veronkevennysten myötä.
OECD patistaa Suomea tiukempaan valtiontalouden sopeuttamiseen tänään julkaistussa Suomea koskevassa maaraportissaan.
Järjestö kiittää hallitusta viime vuonna tehdyistä menoleikkauksista ja veronkiristyksistä, mitkä vähentävät velkaantuumista. OECD kuitenkin toteaa, että riihen uudet päätökset tuovat takapakkia talouden tasapainottamiseen.
Tulo- ja yhteisöverojen kevennykset sekä puolustusmenojen nostaminen kolmeen prosenttiin vuonna 2029 hidastavat julkisen talouden tasapainottamista, raportissa kirjoitetaan.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi avauspuheenvuorossaan, että OECD on nimenomaan suosittanut Suomea ylimpien marginaaliverojen keventämiseen. Niitä hallitus laski riihessä 52 prosenttiin.
Suomen julkisen talouden ongelmiksi OECD nimeää tutut syyt. Hidas tuottavuuskasvu pitää talouskasvun heikkona ja väestön ikääntyminen kiihdyttää eläkemenoja sekä terveydenhuollon ja vanhustenhoivan kustannuksia.
Raportissa Suomi saa liudan reseptejä, joilla talouskasvu paranisi, sekä kehotuksia, joilla julkista taloutta pitäisi sopeuttaa.
Yritystukia pitää karsia, talousjärjestö vaatii
Julkisen talouden tasapainottamisessa OECD nostaa etusijalle etenkin kaksi keinoa.
Toinen näistä on yritystukien leikkaaminen.
Kuukausi sitten riihessä hallitus leikkasikin yritystukia, mutta vain 12 miljoonalla eurolla. Se on pikkuriikkinen siivu, sillä pelkästään suoria yritystukia maksetaan vuosittain yli miljardin euron edestä. Yritystukien potti kasvaa yli kahdeksaan miljardiin euroon, kun suorien tukien lisäksi huomioidaan verotuet.
OECD suosittaa ennen kaikkea sellaisten yritystukien leikkaamista, mitkä eivät edistä tuottavuuden parantamista. Suomessa suorista yritystuista sellaisia on noin puolet. Paitsi että ne eivät edistä, ne luultavasti hidastavat tuottavuutta.
Toisena keskeisenä keinona valtiontalouden tasapainotukseen OECD esittää tehostuksia sote-palveluihin uusilla hyvinvointialueilla. Järjestön suosituksena on, että hallitus ottaisi hyvinvointialueet vielä tiukempaan ohjaukseen säästöjen ja leikkausten löytämiseksi.
OECD väläyttää hyvinvointialueille ratkaisuna myös osittaista verotusoikeutta eli käytännössä maakuntaveroa.
Yleisesti järjestö kehottaa Suomea budjetin tasapainottamisessa pikemmin menoleikkauksiin kuin veronkorotuksiin.
Suuri kilpailuetu on alihyödynnetty
Vihreä siirtymä tuo Suomelle OECD:n mukaan suuria mahdollisuuksia. Menestyminen siirtymässä voi viedä Suomen uudelle, selvästi nopeammalle kasvu-uralle.
Yksinkertaistetusti vihreä siirtymä tarkoittaa muutosta talouteen, joka perustuu fossiilisten polttoaineiden sijaan uusiutuvaan energiaan ja päästöttömyyteen.
Suomen kilpailuetu perustuu ennen kaikkea valtavaan uusiutuvan energiantuotannon potentiaaliin, mikä nojaa etenkin tuuli- ja aurinkoenergiaan. Puhdas energiantuotanto mahdollistaa esimerkiksi laajan kirjon teollisuustuotantoa.
Hidasteita vihreän siirtymän etenemisessä kuitenkin piisaa. OECD:n mukaan Suomen pitäisi muun muassa parantaa rahoituksen saantia ja houkutella enemmän ulkomaisia investointeja.
Pääomamarkkinoiden kehittäminen, koulutustason nostaminen, ulkomaisten investointien ja osaavan työvoiman houkutteleminen vihreille aloille auttaisivat Suomea saavuttamaan [vihreän siirtymän] mahdollisuudet, raportissa todetaan.
Toisena merkittävänä toimena tuottavuus- ja talouskasvun parantamiseksi OECD esittää maahanmuuttoa ja ulkomaisten osaajien parempaa hyödyntämistä. Siinä Suomella on talousjärjestön mukaan paljon kehitettävää.
Kielimuureja pitää purkaa, ulkomaisten opiskelijoiden työskentelymahdollisuuksia parantaa ja maahanmuuttajia täytyy kotiuttaa paremmin, jotta Suomi voi houkutella ulkomaisia osaajia ja saada heistä täyden potentiaalin talouskasvun kiihdyttämiseksi.
Kuluvalla vaalikaudella Orpon hallitus on maahanmuuton edistämisen sijaan kuitenkin tiukentanut maahanmuuttoa. Parissa vuodessa työlupahakemukset ovat pudonneet miltei 30 prosenttia.
Kolmanneksi OECD patistaa Suomea nostamaan koulutustasoa. Järjestön mukaan Suomi on jäänyt korkeakoulutettujen määrän kehityksessä selvästi monien muiden teollisuusmaiden jalkoihin.
Ennuste: Talous kasvaa tänä vuonna 0,7 prosentilla
Hiljattain tehdyissä arvioissa Suomen talouden on ennustettu kasvavan tänä vuonna noin prosentin verran ja ensi vuonna noin puolitoista. Esimerkiksi OP-ryhmä ja EU-komissio ennustavat talouden kasvavan 2025 yhden prosentin, valtiovarainministeriö 1,3 prosenttia.
Raportissaan OECD odottaa hieman hitaampaa kasvua: 0,7 prosenttia tänä vuonna ja 1,1 prosenttia ensi vuonna.
Järjestö varoittaa kuitenkin samasta kuin muut hiljattain taloutta ennustaneet tahot: epävarmuus on tällä hetkellä poikkeuksellisen suurta Yhdysvaltain tullien tuoman uhan vuoksi.
Juttua täydennetty 23.5. klo 10:22: Lisätty valtiovarainministeri Riikka Purran kommentteja.
Juttua korjattu 23.5 klo 10:28: Tekstissä todettiin ensin virheellisesti, että vihreässä siirtymässä liikutaan pois uusiutuvien polttoaineiden käytöstä. Todellisuudessa asia on päinvastoin.