Korkein hallinto-oikeus (KHO) on linjannut, että ruokalähetit ovat työntekijöitä, eivät itsenäisiä yrittäjiä.
KHO:n käsittelemässä asiassa oli kyse ruokalähettiyhtiö Woltin alustalla toimivista läheteistä.
KHO:n ennakkopäätöksen mukaan lähetit olivat alisteisessa asemassa yhtiöön, mistä seurasi, että lähettien itsenäisyys oli osin vain näennäistä ja peitti todellisen työsuhteen.
Samalla KHO kuitenkin myös katsoi, ettei lähettien työhön sovelleta työaikalakia.
KHO:n mukaan ruokalähettien työn luonne on sellainen, että työaikalakia ei sovelleta, koska lähetit voivat itse päättää, milloin ja kuinka paljon tekevät töitä. Tämän vuoksi yritystä ei voitu velvoittaa pitämään työaikakirjanpitoa lähettien työtunneista.
Työaikalain noudattaminen olisi tuonut alustatyöhön mullistuksia. Nyt Wolt ja samalla muut alustayhtiöt näyttävät välttyvän siltä.
Sekä Wolt että PAM pitävät päätöstä voittona
Ruoankuljetuspalvelu Wolt kertoo, ettei ole vielä selvää, mitä muutoksia päätös aiheuttaa sen liiketoimintaan. Se kertoo perehtyvänsä päätökseen nyt huolella.
Yhtiö sanoo kuitenkin pitävänsä voittona sitä, ettei lähetteihin sovelleta työaikalakia.
– Tältä osin ratkaisu on meidän tavoitteidemme mukainen. Tässä tunnustettiin joustavan työn tekemisen malli, ja se ettei työaikalainsäädäntö siihen sovellu, Woltin yhteiskuntasuhdejohtaja Olli Koski kommentoi Ylelle.
Ammattiliitto PAM ja sen alla toimiva lähettien ammattiosasto PAM Couriers Finland kommentoivat tiedotteessa pitävänsä päätöstä voittona lähettien aseman tunnustamiselle.
– Oikeuden päätös lähettien työsuhteesta tuo vihdoin turvaa ja selkeyttää tilanteen. Se ei estä joustavaa työskentelyä myös jatkossa. Olemme koko ajan tavoitelleet läheteille reiluja työehtoja ja työsuhde takaa ne, PAM Couriers Finlandin puheenjohtaja Papy Nkunda sanoo.
PAM sanoo odottavansa, että Wolt noudattaa oikeuden päätöstä.
– Ratkaisu osoittaa, että olemme olleet oikeassa vaatiessamme ruokalähettien työntekijäaseman tunnistamista ja sen myötä työsuhdetta ja sen suomaa turvaa, PAM:n puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen kommentoi.
Professori: työsuhde tuo velvoitteita, ”aika iso remontti” tiedossa
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen Turun yliopistosta sanoo, että KHO:n päätös on huolellisesti punnittu. Koskinen on seurannut pitkään alustayhtiöiden ympärillä käytävää oikeuskeskustelua.
– Oikeus katsoi, että lähetteihin kohdistuu alustan kautta riittävä määrä johtoa ja valvontaa, jotta heidän voidaan katsoa olevan työsuhteessa. Mutta työajan suhteen se taas katsoi, että läheteillä on riittävän paljon vapauksia, Koskinen sanoo.
Näin ollen lopputulos ei ole Koskisen mukaan mullistava – mutta kylläkin merkittävä.
Työsuhde tuo mukanaan velvollisuuksia työnantajalle. Koskisen mukaan nyt pohdittavaksi tulee, miten lakeja esimerkiksi vuosilomista, työsopimuksista ja työturvallisuudesta sovelletaan lähetteihin.
Mutkikkuutta asiaan tuo se, että työaikalakia ei samalla noudateta. Joka tapauksessa työsuhteisuus voi lisätä Woltin ja muiden alustayhtiöiden kuluja.
– Kyllä alustayhtiöissä joudutaan kuitenkin suorittamaan aika iso remontti, Koskinen sanoo.
Odotettavissa on, että myös työsuojeluviranomaiset alkavat kohdistaa lähettien työoloihin lisää valvontaa.
Kyseessä oli vaikea oikeustapaus
Oikeuskäsittely asiassa kesti lähes neljä vuotta.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue määritteli lähetit marraskuussa 2021 työntekijöiksi. Se velvoitti Woltin uhkasakon voimalla pitämään lähettien osalta työaikakirjanpitoa.
Wolt ei tyytynyt ratkaisuun, vaan asiaa käsitteli seuraavaksi Hämeenlinnan hallinto-oikeus. Se kumosi helmikuussa 2024 aluehallintoviraston näkemyksen ja linjasi, että Woltin lähetit ovat yrittäjiä eivätkä työntekijöitä.
Nyt Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen, joka on jotain siltä väliltä. Tuomion purkua on mahdollista hakea Korkeimmasta oikeudesta, mutta professori Seppo Koskinen ei usko että näin kävisi.
– Olen aivan varma, että se ei tulisi onnistumaan. Tämä päätös ei vaikuta perustuvan väärään lain soveltamiseen vaan huolelliseen tuomioistuimen harkintaan, Koskinen sanoo.
KHO:n ratkaisu ei ollut yksimielinen vaan syntyi äänin 4–1. Yksi oikeuden jäsenistä katsoi, etteivät myöskään työsuhteen tunnusmerkit täyty.
Juttua täydennetty klo 15.10: Täydennetty Woltin kommentit, professori Seppo Koskisen kommentit ja lisätty asian taustasta kertovaa osuutta.