Kissakoti Kattila Hämeenlinnassa juhlii 30-vuotista taivaltaan. Kissojen turvakodin kautta on uuden kodin löytänyt jo yli 5 000 kissaa.
Samalla viikolla, kun Kattilassa juhlitaan, eduskunnan kyselytunnilla käydään kissoista lähetekeskustelua.
Kattilan hallituksen puheenjohtajan Piia Santaman mielestä on hyvä, että kissojen asemasta keskustellaan.
– Siihen ei taida olla ihan mustavalkoista oikeata vastausta. Omistajan on tärkeää tietää, missä kissa liikkuu. Ei ole oikein, että kissa liikkuu täysin valvomatta ulkona.
Santaman mielestä kissan asema lemmikkinä on muuttunut vuosikymmenien aikana. Kissaa arvostetaan enemmän ja sitä hoidetaan paremmin. Silti aivan liian usein vastaan tulee tapauksia, jossa kissan hammashoito tai muusta terveydestä huolehtiminen on unohdettu.
Hänestä tärkeintä on, että kissoilla on ihminen, joka huolehtii niistä.
– Eli on koti ja sitoudutaan kissan terveydenhoitoon. Pidetään huoli leikkaamisesta, ja ei anneta kissojen lisääntyä hallitsemattomasti.
Santamasta on hyvä, jos kansalaisaloitteen avulla saadaan uutta lainsäädäntöä tukemaan kissan aseman parantamista.
Populaatiot yhä ongelma
Kattilaa pyörittävä Hämeenlinnan kissojen ystävät ry perustettiin vuonna 1995. Silloin puhuttiin paljon kesäkissoista. Nyt Piia Santamasta tuntuu, että kesäkissat ovat vähentyneet.
– Tosin onhan meillä näitä yksinäisiä villiintyneitä kissoja, joista ei tiedä. Ehkä ne ovat niitä, jotka on hylätty mökille oman onnensa nojaan.
Suurin ongelma ovat kissapopulaatiot. Populaatiolla tarkoitetaan kissalaumaa, joka lisääntyy hallitsemattomasti jonkun pihapiirissä. Yleensä populaatioita löytyy maaseudulta.
Edellinen suuri, yli sadan kissan populaatio löytyi Kattilan alueelta pari vuotta sitten. Jatkuvasti tulee ilmoituksia pienemmistä, alle parinkymmenen kissan laumoista.
Tällaisen villiintyneen kissan totuttaminen ihmiseen vie aikaa. Useimmiten niiden kokemus ihmisestä on, että ne ovat saaneet ihmiseltä jonkin verran ruokaa. Ei muuta hoitoa tai huolenpitoa.
– Ihmiset eivät ole käsitelleet niitä silloin, kun ne ovat olleet pentuja. Siksi ne ovat päässeet villiintymään. Usein nämä kissat elävät ulkona esimerkiksi ihmisten ulkorakennuksissa, sanoo Piia Santama.
Ihmiseen tottuminen ja luottamuksen syntyminen vie aikaa. Osa kissoista osoittaa kesyyntymisen merkkejä jo parissa kuukaudessa.
– Nämä ottavat harppauksia kesyyntymisessä kun pääsevät omaan kotiin. Toiset taas ovat arempia.
Kattilassa on kymmenkunta kissaa, jotka ovat asustaneet talossa jo kaksi vuotta ja ovat silti yhä arkoja.
Vapaaehtoiset kullanarvoisia
Piia Santama on kiitollinen siitä, että Kissakoti Kattilan toiminta on vakaalla pohjalla ja apukäsiä on toistaiseksi riittänyt. Kissoista huolehtii Kattilassa joukko uutteria vapaaehtoisia.
Kissoja loukuttamassa on kymmenkunta ihmistä, jotka ovat valmiudessa lähtemään pelastamaan kodittomia kissoja. Somen kissakeskusteluissa on esitetty väitteitä, että yksityiset ihmiset loukuttavat kotikissoja kiusaa tehdäkseen.
Piia Santaman mielestä kissa on aina parasta loukuttaa, jos sen koti ei ole varmasti tiedossa.
– Jos kissa toimitetaan löytöeläinkotiin, huolehtiva omistaja kyllä hakee sen sieltä kotiin. Jos taas kissa on koditon ja se jätetään luontoon, se on väärin. Jokaisella kissalla täytyy olla koti ja huolehtija.
Työ jatkuu. Kun juhlaviikosta on selvitty alkaa uusi loukutusrumba.
– Saimme juuri puhelun, että eräässä pihapiirissä elää ainakin seitsemän aikuista, leikkaamatonta kissaa. Seuraavaksi aloitetaan sen populaation talteen ottaminen.