Voimakas maanjäristys iski Kreetan ja Santorinin lomasaarille – nyt suomalaisasiantuntija kertoo, onko alueelle turvallista matkustaa

Kreikan saarilla on koettu tänä vuonna poikkeuksellisen paljon maanjäristyksiä.

Turisteja kävelee kadulla, joka on puoliksi suljettu metaliaidoilla.
Matkailijoita kävelemässä tänään torstaina Kreetan Iraklionissa. Kaupungin viranomaisten mukaan maanjäristys vahingoitti lähinnä jo aiemmin vaurioituneita rakennuksia. Kuva: EPA-EFE

Ihmiset kokivat torstaiaamuna Kreetalla ja Santorinilla suhteellisen voimakkaan maanjäristyksen. Saaret ovat myös suomalaisturistien suosikkikohteita.

Egeanmerellä tapahtunut järistyksen magnitudi oli 6,1. Se olisi voinut synnyttää vakavia tuhoja. Pahimmillaan näin voimakkaan maanjäristyksen takia tsunamiriski Välimerellä olisi ollut mahdollinen.

Kartalla maanjäristyksen keskus Kreikassa Santorinin saaren ja Kreetan välissä.
Maajäristyksen keskus sijaitse Santorinin ja Kreetan saarien lähistöllä. Kuva: Harri Vähäkangas / Yle, MapCreator, OpenStreetMap

Aamun maanjäristyksen vahingot jäivät kuitenkin pieniksi.

Tämä johtuu siitä, että maanjäristyksen keskus sijaitsi syvällä maankuoressa. Eri arvioiden mukaan keskus oli noin 55–70 kilometrin syvyydessä.

Siksi järistyksen aikaansaama värinä ehti vaimentua ennen maan pinnalle pääsemistä, kertoo Helsingin yliopiston Seismologian instituutin johtaja Suvi Heinonen.

Kreikkaan on yhä turvallista matkustaa

Alueella on koettu torstain aikana pienempiä jälkijäristyksiä. Asiantuntija ei odota nyt voimakkaan järistyksen toistumista alueella, vaikka luonnonvoimien liikkeitä ei voida täysin ennakoida.

Heinosen mukaan Kreikan saarille voi matkustaa rauhallisin mielin.

– Tämän isomman maanjäristyksen tapahtuminen ei lisää todennäköisyyttä toiselle suurelle maanjäristykselle, Heinonen sanoo.

Lisäksi asiantuntija huomauttaa, että alueen rakennuskanta on suunniteltu kestämään järistyksiä.

Alue on seismisesti Euroopan aktiivisinta

Egeanmeri on yksi Euroopan aktiivisinta aluetta maanjäristysten suhteen.

Siihen vaikuttaa alueen sijainti usean tektonisen laatan ja niiden reunojen siirroslinjojen rajamailla. Arkikielessä on puhuttu myös mannerlaatoista.

Kartta tektonisten laattojen rajoista ja liikesuunnista Egeanmerellä.
Tektoniset laatat kohtaavat Kreikan merialueilla. Kuva: Juha Rissanen / Yle. Lähde: Open Street Map, Mapcreator.

Viimeisen vuosikymmenen aikana alueella on tapahtunut vuosittain useita järistyksiä, joiden magnitudi on yli viisi.

Aamuinen maanjäristys syntyi, koska Afrikan tektoninen laatta työntyy Egeanmeren laatan alle. Tällöin laatta tunkeutuu syvälle maan uumeniin samalla, kun se sulaa ja hajoaa.

Yksinkertainen havainnekuva tektonisten laattojen alityönnöstä eli subduktiosta.
Kuva: Juha Rissanen / Yle

Kun työntyvän laatan liike jostain syystä lukkiutuu, maaperään alkaa kertyä jännitettä. Jännitystilan ylittäessä tietyn pisteen laatta nytkähtää taas liikkeelle ja samalla vapautuu energiaa maanjäristyksen muodossa.

Maanjäristysparvi tyhjensi aiemmin Santorinin

Egeanmerellä sijaitsevan Santorinin saaren läheisyydessä on nähty kuluvan vuoden aikana poikkeuksellisen suuri määrä pienempiä järistyksiä. Ilmiötä on kutsuttu maanjäristysparveksi.

Alkuvuonna reilussa kahdessa viikossa tapahtui yli 2 300 järistystä. Silloin valtaosa Santorinin saaren asukkaista evakuoitiin.

Alla oleva video näyttää, kuinka Santorinilla suhtauduttiin maanjäristyksiin helmikuussa.

Seismologian instituuttia johtava Suvi Heinonen kertoo, että tämän päivän voimakas järistys liittyy vain epäsuorasti alkuvuoden järistysten sarjaan.

Kummatkin palautuvat tektonisten laattojen liikkeisiin. Maanjäristysparvessa järistyksen aiheuttivat kivimassassa liikkuvat nesteet, kun nyt maanjäristyksen takana oli itse kivimassojen liikkeet.