Koulujen lakkautusuhka sapettaa Ylistarossa – ”Meidän lapset pitävät tulevaisuudessa huolta teistä”

Seinäjoen kaupunki on väläyttänyt säästökohteena muun muassa kouluja. Ylistarolaiset vanhemmat toivoivat päättäjiltä näivettämisen sijasta elinvoiman turvaamista alueella.

Oppilaiden vanhempia koulun salissa Ylistarossa.
Koulujen lakkautuspuheet pistävät vanhemmat mietteliäiksi. Sanna Heikkinen (vas.), Virpi Karhu, Hannu Kupari, Sini Hirvelä, Anu Pasto ja Krista Ala-Mutka (sylissään Ariella) toivovat, että lapset menisivät rahan edelle. Kuva: Anne Elhaimer

Seinäjoen kaupungin aikeet koulujen lakkauttamisista ja yhdistämisestä saivat torstaina illalla väen liikkeelle Ylistarossa.

Noin parisataa kiinnostunutta, etupäässä koululaisten vanhempia, oli saapunut kuulemaan päättäjiä ja esittämään kysymyksiä keskustelutilaisuuteen.

Kaupunki on kertonut suunnittelevansa kouluverkon karsimista osana laajaa säästöohjelmaa.

Ylistarossa mahdolliset lakkautukset koskisivat parin vuoden kuluttua kolmea koulua: lukiota sekä Topparlan ja Aseman alakouluja.

Alakoulut olisi ajatus yhdistää keskustassa sijaitsevan Kirja-Matin koulun kanssa.

Puheenvuoroissa tuli ilmi, etteivät Kirja-Matin koulun seinät veny loputtomasti. Eskarit on jo siirretty parakkikouluihin pihaan ja koululaiset opiskelevat kuvis- ja käsityöluokissa ja käytävillä.

Kaikki koulut ovat hyvässä kunnossa ja luokkakoot maltilliset, vanhemmat muistuttivat.

Salibandymaalin päällä on lakana, jossa lukee "näpit irti meidän lukiosta".
Lukiolaisten viesti oli tiukka: Näpit irti! Pienen lukion puolesta vetosivat sekä Pohjanmaan lukiolaiset että Ylistaron lukion oppilaskunta. Kuva: Anne Elhaimer

Lukio tappolistalla ensin

Koulujen lakkauttamisen kärkenä olisi Ylistaron koulukeskuksessa sijaitseva lukio. Kun lukio lakkautetaan, sen tilalle yläkoulun kaveriksi voitaisiin sijoittaa Kirja-Matista 5.–6. luokan oppilaat.

Lukiolaisille tämä ei sovi. He vetosivat päättäjiin voimakkaasti pienen ja kotoisen lukionsa puolesta.

Oppilaskunnan hallituksen viestin toi Jasmin Nivukoski, joka totesi, että Ylistaron lukio on heille koti, osa identiteettiä ja arvo, jota ei voi mitata rahassa.

– Tämä on viesti meille nuorille, että meidän kouluamme ei pidetä tärkeänä, Nivukoski latasi.

Myös Pohjanmaan lukiolaiset vetosi pienempien lukioiden säilyttämisen puolesta.

Edunvalvontavastaava Julia Ahvenniemi toivoi, että ”pandemia nimeltä lukioiden lakkauttaminen” loppuisi, sillä sen hintana on yksinäisyyttä ja mielenterveysongelmia.

– Jättilukiot tuovat ison laskun yhteiskunnalle, Ahvenniemi sanoi.

Näpit irti meidän kouluista, vetoavat ylistarolaiset päättäjiin
Toimittaja Anne Elhaimer tapasi huolestuneita vanhempia keskustelutilaisuuden jälkeen.

Palvelut tuovat elinvoiman

Ylistarolaisia sapettaa erityisesti se, että nykyisestä Seinäjoen kylästä, on viety paljon palveluja. Viimeksi loppui Hanhikosken ryhmäperhepäiväkoti.

– Viime vuonna täältä menetettiin ihana pieni ryhmis ja nyt ollaan viemässä kolme kohdetta kerralla. Onhan tämä aivan järkyttävää, sanoo Sanna Heikkinen, joka puolustaa noin 50 oppilaan Topparlan koulua.

Kirja-Matin koululaisen vanhempi Sari Hirvelä muistuttaa päättäjiä lasten tärkeydestä.

– Pitäkää huolta meistä, niin meidän lapset pitävät tulevaisuudessa huolta teistä.

Hän oli huolissaan myös alueen vetovoimasta. Jos palvelut puuttuvat, ei ole mitään syytä muuttaa tai palata opiskeluiden jälkeen Ylistaroon. Silloin ei tule myöskään uusia yrittäjiä eikä maatilojen jatkajia.

– Nämä lapset ovat niitä teidän tulevia yrittäjiä ja veronmaksajia, Hirvonen muistutti päättäjiä.

Ylistarossa koulun salissa istuu väkeä keskustelutilaisuudessa.
Ylistarossa koulukeskukseen oli torstai-iltana kokoontunut parisataa ihmistä keskustelemaan koulujen tulevaisuudesta. Kuva: Anne Elhaimer

Alle 100 oppilaan koulut

Keväällä julkistetussa kaupungin talousohjelmassa aiotaan tarkastella alle sadan oppilaan kouluja eri puolilla kaupunkia. Lakkautusuhan alla on kouluja Ylistarossa, Peräseinäjoella, mutta myös kantakaupungissa, jossa kohteeksi on valittu Kasperin Toukolanviidan koulu.

Lakkautus voi uhata ainakin viittä koulua eri puolilla kaupunkia.

Virkamiesten mukaan laskelmat perustuvat viiden vuoden päähän, jolloin kaupungin koululaisten määrä laskee tuhannella. Valtio on myös lakkauttanut pienille kouluille maksetun tuen. Päätöksiä lakkautuksista ei ole vielä tehty.

Koulujen tarkastelu liittyy yli 70 toimenpiteen kokonaisuuteen, jonka on toteutuessaan määrä vahvistaa kaupungin taloutta pysyvästi. Siinä tavoitellaan vähintään 15 miljoonan euron säästöjä vuoteen 2028 mennessä.

Kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä laski, että ehdotuksia on kuitenkin saatu jo yli 21 miljoonan euron verran, joten liikkumavaraa on noin 6 miljoonaa.

Viime viikolla päätettiin jo paikallisliikenteen iltavuorojen lakkauttamisesta.

24.5. Artikkelia korjattu. Kristan sukunimi on Ala-Mutka eikä Ala-Huhta.