Kun kuntavaalit ratkesivat, Kaavin kristillisdemokraateilla oli aihetta juhlaan. Puolue nosti kannatuksensa yli 30 prosentin ja valtuustopaikkojensa määrän nollasta kuuteen valtuutettuun. Puolue on nyt kannatuksessa rinnatusten pitkäaikaisen valtapuolue keskustan kanssa.
Nykyisillä lukemilla Kaavi on Luodon ja Pietarsaaren jälkeen koko Suomen kolmanneksi kristillisdemokraattinen kunta. Muutoksen takaa löytyy ennen kaikkea yksi mies, ääniharava Marko Voutilainen.
Voutilainen oli äänimagneetti jo neljä vuotta sitten, tuolloin perussuomalaisten riveissä. Kesken kauden mies alkoi pohtia poliittista kotiaan ja päätyi siirtymään kristillisdemokraatteihin. Mukaan liittyi myös muita valtuutettuja.
– Ajatus kypsyi pikkuhiljaa. Halusin puolueeseen, jonka arvojen takana pystyn seisomaan. Yksi syy oli myös perussuomalaisten repivä politiikka, joka tuntuu levinneen muihinkin puolueisiin.
Moni on kysellyt miksi maatilayrittäjä ei lähtenyt keskustan ehdokkaaksi. Voutilainen sanoo päätöksen olleen protesti.
– Silloin keskusta tuntui menevän liian vasemmalle. Ei minulla nykyistä keskustaa vastaan mitään ole, ja sielläkin voisin kuvitella vaikuttavani. Mutta olen löytänyt jo poliittisen kotini.
Ennen riideltiin joka suuntaan
Otsikot Kaavin kunnallispolitiikasta olivat takavuosina perin riitaisia. Valituksia tehtailtiin niin päättäjistä kuin päätöksistä. Joitain päätöksiä julistettiin salaisiksi, joidenkin perusteella erottiin puolueesta.
Satu Viljamaa-Dirks vaihtoi koulukiistojen jälkeen keskustan riveistä Rakentava Kaavi -yhteislistalle. Hän aloittaa viidettä kauttaan valtuustossa, ja myöntää riitaisten aikojen vaikuttaneen kuntaimagoon asti.
– Aikoinaan oli ihmisiä, jotka ehdoin tahdoin halusivat kärjistää asioita. Onneksi viime kaudella se viimein loppui. Tuli uusia päättäjiä, ja íhmiset kyllästyivät riitelyyn.
Voutilaisen analyysi on samanlainen.
– Itse katselin politiikkaa silloin vielä ulkoa päin, mutta riitaisa kuva siitä tuli. Kiinnosti lähteä ottamaan selvää, että pitääkö se paikkansa.
Voutilaisen mukaan tilanne on haluttu jo edellisellä valtuustokaudella muuttaa yhteistyön politiikaksi, jossa puoluerajojen sijaan olisi yksi kaavilaisten puolue.
Keskustan Jukka Tirkkonen on samaa mieltä. Vaikeitakin päätöksiä on pystyttävä tekemään yhtenäisesti.
– Se tarkoittaa, että kun nuija on lyöty pöytään, päätös on siinä. Ei lähdetä enää selän takana jatkamaan sitä keskustelua.
Kaavilla kristillisdemokraattien uudesta valtuustoryhmästä löytyy kahden aiemman perussuomalaisen lisäksi entinen pitkäaikainen kokoomusvaltuutettu.
Konservatismi voi hyvin
Puolueiden kannatuksessa on tapahtunut vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen rajuja muutoksia muuallakin kuin Kaavilla. Erityisesti perussuomalaisten kannatus on sukeltanut.
Politiikan tutkija Kimmo Elo ei usko sen kertovan konservatiivisen politiikan kannatuksen katoamisesta.
– Kokoomus, kristillisdemokraatit ja osin myös RKP osoittavat sen, että konservatiiviselle politiikalle on äänestäjien parissa tilausta.
Elon mukaan konservatiiviset arvot korostuvat maaseudulla kaupunkeja enemmän. Tämän lisäksi nämä arvot ja myös kansallismielisyys ovat etenkin nuorilla miehillä vahvoja.
Elon mukaan selittäjänä ovat liikkuvat äänestäjät, joiden määrä on vuosi vuodelta lisääntynyt. Ihmiset eivät ole enää samalla tavalla sitoutuneita puolueeseen kuin aiemmin, ja se tuottaa suurempia kannatusmuutoksia.
Satu Viljamaa-Dirks miettii kristillisdemokraattien vaalivoittoa koillissavolaisesta näkövinkkelistä.
– Täällä läpi päässeet ovat varsin hyviä ihmisiä. Mutta kun konservatiivisuuteen on isossa kuvassa liittynyt traditionalismi ja suvaitsemattomuus toisinajattelijoita kohtaan, niin tällaisia ideologioita en Kaaville toivo.