Hallitus ei ole juuri toteuttanut OECD:n kehotuksia yritystukien leikkaamisesta – näin Riikka Purra puolustautuu

Talousjärjestö OECD patisti Suomea leikkaamaan yritystukia, joiden koko potti on vuosittain yli kahdeksan miljardia.

Riikka Purra ja Luiz de Mello.
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja OECD:n maatutkinnan johtaja Luiz de Mello kättelivät perjantaina Purran alustuksen päätteeksi. Kuva: Silja Viitala / Yle

Teollisuusmaiden järjestö OECD kehotti juuri Suomea hakemaan säästöjä yritystukien leikkauksista.

Hallitus löysi viime kuun puoliväliriihessä suorien yritystukien yli miljardin euron potista kuitenkin vain 12 miljoonan leikkaukset.

Nyt valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) puolustaa hallituksen vähäisiä yritysveron leikkauksia toteamalla, että niistä eivät ole onnistunut leikkaamaan muutkaan hallitukset.

– Hallituksen väristä riippumatta niihin koskeminen tuntuu olevan kovin vaikeaa. Se oli sitä myös edelliselle hallitukselle, vaikka samat puolueet tällä hetkellä oppositiossa tästä mielellään tekisivätkin leikkauksia, Purra kommentoi Ylelle.

Purra sanoo pitävänsä OECD:n nostamaa huomiota yritystukien leikkaamisesta kuitenkin tarpeellisena. Hänen mukaansa tuista pitäisi tarkastella etenkin sitä, mitkä niistä nostavat tuottavuutta ja mitkä eivät.

Vaikka hallitus leikkasi suoria yritystukia vain 12 miljoonalla, Purra muistuttaa, että lisäksi leikattiin epäsuorista yritystuista. Ne tarkoittavat tyypillisimmin yrityksille myönnettyjä verohelpotuksia.

– On hyvä huomata, että juuri ennen puoliväliriihtä teimme päätöksen datakeskusten ja kaivosten ylimääräisen sähkötuen poistosta, joka on kymmenien miljoonien arvoinen yritystuki.

Yli kahdeksan miljardia vuodessa

Epäsuoria ja suoria yritystukia maksetaan Suomessa vuosittain yli kahdeksan miljardin edestä.

Koko potista hallituksen leikkaukset jäivät hyvin pieniksi.

Purran mukaan osa yritystuista on tarpeellisia esimeriksi suomalaisten erityisolosuhteiden takia.

– Siellä on tarpeellisia tukia, jotka huomioivat sen, että Suomessa olosuhteet ovat hieman vaativammat maantieteen, luonnon ja välimatkojen osalta kuin kuin jossakin muualla.

Esimerkiksi maatalouden tukia puolestaan perustelee Purran mukaan huoltovarmuus.

– Ruoantuotanto Suomessa nähdään tietenkin huoltovarmuuskysymyksenä, mitä se ehdottomasti paljon onkin.