Golfin merkitystä ei tulisi koskaan aliarvioida, mitä tulee Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa toimimiseen.
Näin sanoo Peter Rough, vanhempi tutkija ja johtaja washingtonilaisesta ajatushautomo Hudson Institutesta.
Tässä mielessä tasavallan presidentti Alexander Stubbilla on hänen mielestään merkittävä etulyöntiasema muihin maailmanjohtajiin verrattuna.
– Jos eurooppalaisista johtajista joku pelaa golfia, epäilen, että kukaan heistä pelaa yhtä hyvin kuin Suomen presidentti.
Stubbin on onnistunut kammeta itsensä lyhyessä ajassa Suomen presidentille poikkeuksellisen keskeiselle paikalle kansainvälisen politiikan näyttämöllä.
Huomiota on saanut etenkin se, että Stubb näyttää onnistuneen rakentamaan pienen maa presidentille poikkeuksellisen läheisen suhteen Trumpiin.
Maaliskuun lopulla Stubb pääsi esittelemään taitojaan Yhdysvaltojen presidentille saadessaan kutsun pelaamaan golfia Trumpin Mar-a-Lagon kartanolla Floridassa.
Vastaava mahdollisuus ei ole itsestäänselvyys edes suurempien maiden johtajille, saati Suomen presidentille.
Henkilökemiat ratkaisevat
Trumpin lisäksi Stubb puhuu säännöllisesti myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa ja matkustaa aktiivisesti tapaamassa suurten Euroopan maiden johtajia.
Edellisen kerran Stubb puhui Trumpin ja Zelenskyin kanssa tämän viikon keskiviikkona, samana päivänä kun Trump keskusteli puhelimessa myös Putinin kanssa.
Mitä tulee Ukrainan tueksi perustettuun halukkaiden maiden koalitioon, Stubb vaikuttaa saaneen keskeisen vaikuttajan roolin.
Toukokuun puolivälissä Stubb oli mukana, kun Trump avasi videopuhelussa kouralliselle EU-johtajia äskettäistä keskusteluaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.
Golfin peluu on Stubbille kiistaton etu, mutta hän on myös kielitatoinen ja sosiaalisesti taitava poliitikko, ja kaiken lisäksi kokenut ulkopolitiikan osaaja.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n seminaarissa toukokuun lopulla Stubb itse selitti pääsyään sisäpiiriin Suomen maantieteellisellä sijainnilla, tuoreella Nato-jäsenyydellä, vahvalla puolustuksella, mutta myös sosiaalisella kemialla.
– Diplomatiassa on mielestäni hirveän tärkeätä, että kyetään rakentamaan suhteita erilaisten johtajien kanssa ja tietysti Yhdysvaltain politiikka perustuu hyvinkin vahvasti henkilösuhteisiin ja henkilökemiaan, Stubb muotoili.
Tutkija Keir Gilesin mukaan tässä maailmanajassa henkilökohtaiset suhteet Trumpiin jopa määrittelevät pitkälti sen, miten mikä tahansa maa voi olla vuorovaikutuksessa Yhdysvaltojen kanssa.
Giles toimii Venäjä-asiantuntijana Britannian ulkopoliittisessa instituutissa Chatham Housessa.
– Koska Valkoisessa talossa on nyt niin ylikorostuneen henkilöitynyt hallinto, kuka tahansa, joka osaa hyödyntää sitä eikä anna sen häiritä itseään, on luonnostaan etulyöntiasemassa.
Suomen toinen etu on hänen mukaansa se, ettei meillä ole ilmeisiä kiistakysymyksiä Yhdysvaltojen kanssa.
– Tämä asettaa Alexander Stubbin jo valmiiksi hyvään asemaan. Hän voi käydä merkityksellistä keskustelua Valkoisessa talossa sen sijaan, että kyse olisi vain avoimesta huutokilpailusta kameroiden edessä.
Potentiaalinen taloudellinen kumppani
Roughin mukaan Trumpilla on taipumus tarkastella maailmaa kauppasuhteiden ja taloudellisen vallan kautta.
– Kun amerikkalaiset katsovat Suomea – ja uskon, että Trumpkin on tässä joukossa – he näkevät maan, jolla on teknologista osaamista, kehittynyt talous ja korkea elintaso, ja näistä syistä hän kunnioittaa Suomea, ja näkee sen potentiaalisena kaupallisena ja taloudellisena kumppanina.
Suomi on panostanut puolustukseen jo kauan ennen Nato-jäsenyyttä. Siitäkin voi olla hyötyä, kun Trump vaatii Eurooppaa ottamaan enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan.
Suomi kuuluu myös EU-maiden koalitioon, joka on tukenut vahvasti Ukrainaa. Tätä arvostetaan Roughin mukaan myös Trumpin hallinnossa.
Amerikkalaisten silmissä Suomi nähdään hänen mukaansa edelleen myös eräänlaisena Venäjän tulkitsijana.
Myös Keir Gilesin mukaan Suomen imago eräänlaisena sillanrakentajana Venäjään ja maan ymmärtämiseen auttaa Stubbia.
Suomi ei koskaan sulkenut silmiään Venäjän uhalta.
Gilesin mukaan erityisesti Itä-Euroopan pienten maiden tulisikin ottaa nyt johtajuutta Ukrainan tilanteesta, sillä ne ymmärtävät hänen mielestään maanosan turvallisuushaasteita Länsi-Eurooppaa paremmin.
Prosessia ulkopuolelta seuraavalle näyttää hänen mukaansa jo nyt siltä, että Stubbilla on keskeinen rooli Ukrainan rauhanprosessissa.
– Vihjauksia esitetään toistuvasti siitä, että Euroopan tulevaisuuden kannalta tärkeät suunnitelmat ovat tosiasiassa syntyneet Helsingissä ja niille vain annetaan esimerkiksi (Britannian pääministerin) Keir Starmerin ja (Ranskan presidentin) Emmanuel Macronin muodossa jonkinlaista osallisuuden kulissia.
Giles huomauttaa, että Stubb on malttanut antaa johtoroolin EU:n isoille maille kuten Britannialle ja Ranskalle. Suomen presidentin tehtävä näyttää olevan suurten valtioiden tukeminen.
Stubb on itse kuvaillut omaa rooliaan eräänlaiseksi sukkuladiplomaatiksi. Hän ylläpitää aktiivisesti yhteyttä eri osapuolten kanssa ja välittää viestejä etenkin johtajien välillä Atlantin yli.
Avoimemman ja nykyistä julkisemman johtajan roolin ottaminen voisi Gilesin mukaan olla Stubbille jopa haitallista.
– Monet väittävät, että kulissien takana hiljaisesti toimiminen, joka ei loukkaa suurien eurooppalaisten maiden hauraita egoja, on oikea tapa edetä.
Mitä Stubb on saavuttanut?
Oma kysymyksensä on edelleen se, mitä Stubb on aktiivisuudellaan saavuttanut.
Toistaiseksi Venäjän ja Ukrainan välille ei ole saatu neuvoteltua edes kunnollista tulitaukoa. Nähtäväksi jää myös, miten käy Yhdysvaltojen Venäjän vastaisten talouspakotteiden, asetoimitusten ja tiedustelutuen Ukrainalle.
Roughin mukaan Stubbin merkittävin saavutus on yhteyden avaaminen Trumpin kanssa.
– Stubb on tärkeä kanava viestien välittämisessä eurooppalaisille ja Ukrainaan siitä, mitä hänen keskustelunsa Trumpin kanssa ovat tuottaneet. Mutta tärkeintä on hänen aikansa Yhdysvaltain presidentin kanssa ja viestit, jotka hän on onnistunut välittämään Washingtoniin.
Roughin mukaan voikin sanoa, että Stubb on ollut mukana muokkaamassa amerikkalaisten linjaa suhteessa Ukrainan rauhanponnisteluihin.
– Ei vain marginaalisesti, vaan myös suhteellisen tärkeissä Ukrainan kysymyksissä.
Trumpin ajatteluun eniten vaikuttaneiden eurooppalaisten johtajien joukkoon Rough laskee Britannian pääministerin Keir Starmerin, Ranskan presidentin Emmanuel Macronin, Saksan liittokanslerin Friedrich Merzin ja Italian pääministerin Giorgia Melonin.
– Mutta lisäisin tähän joukkoon, luultavasti ylimmälle tasolle, Suomen presidentin.