Eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttaria epäillään virkarikoksen lisäksi maanpetosrikoksesta. Yle sai tiedolle vahvistuksen perjantaina iltapäivällä. Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
Epäilty rikos on turvallisuussalaisuuden paljastaminen. Se tarkoittaa sitä, että tekijä julkistaa, välittää, luovuttaa tai hankkii oikeudettomasti sellaista tietoa, että sen paljastuminen on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa esimerkiksi Suomen turvallisuudelle tai maanpuolustukselle.
Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta voidaan tuomita vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Tuottamuksellisesta teosta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
Sekä Pelttari että tapauksen tutkinnanjohtaja, erikoissyyttäjä Tarmo Tanner kieltäytyivät kommentoimasta tietoja Helsingin Sanomille.
Ylelle Tanner kertoi puhelimitse, ettei asiassa ole tutkinnan tässä vaiheessa enempää tiedotettavaa.
Hän sanoi, että ei voi ottaa kantaa myöskään rikosnimikkeisiin.
Torstaina kerrottiin, että Pelttarin epäillään syyllistyneen virkarikoksiin aiemmassa työssään suojelupoliisin (supo) päällikkönä. Pelttari kertoi viestipalvelu X:ssä rikosepäilyn keskeisimmän sisällön olevan se, että hän ei tuolloin puuttunut siihen, että eräät suojelupoliisista eläkkeelle jääneet virkamiehet ovat voineet saada salassa pidettäviä tietoja supon toiminnasta.
Pelttari sanoi myös, ettei hän itse katso syyllistyneensä rikokseen.
Rikosoikeuden professori: vakava rikosepäily
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio muistuttaa, että epäilyssä on kyse turvallisuussalaisuuden rikkomisesta ja se pitää erottaa varsinaisesta maanpetoksesta.
– Turvallisuussalaisuuden paljastaminen on rikoslain maanpetoksia koskevassa luvussa, mutta se ei ole maanpetosrikos siinä mielessä, että edellytettäisiin Suomen etujen vaarantumista tai toimintaa toisen valtion hyväksi.
Pelttaria koskevat epäilyt koskevat salassapidettävän tiedon jakamista eläkkeelle jääneille suojelupoliisin työntekijöille.
– He eivät ole enää toimineet suojelupoliisin virkavastuulla, joten heille ei voi enää salassapidettävää tietoa antaa, Nuotio sanoo.
Nuotion mukaan ei ole välttämättä kysymys siitä, että eläkeläiset olisivat toimineet Suomen etuja vastaan. On myös epäselvää, mikä on ollut Pelttarin rooli tapauksessa, mutta epäilty rikos on Nuotion mukaan vakava.
– Vaikka epäily koskee Pelttarin aikaisempaa erittäin vastuullista tehtävää [supon päällikkönä], niin kyllä se tietyn varjon heittää pääsihteerin työn ylle. Voi kysyä, haittaisiko se käytännössä eduskunnan pääsihteerin tehtävän menestyksellistä hoitamista.
Puhemies Jussi Halla-aho kertoi torstaina saaneensa tiedon esitutkinnasta maaliskuussa.
Eduskunnan kansliatoimikunta tekee asiasta oman arvionsa. Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio kertoo STT:lle, että kansliatoimikunta kuulee Pelttaria 5. kesäkuuta. Kuulemisen jälkeen kansliatoimikunta päättää, onko Pelttari syytä pidättää virastaan.
Kansliatoimikuntaan kuuluvat eduskunnan puhemies, varapuhemiehet sekä neljä heidän valitsemaansa kansanedustajaa ja heidän varajäsenensä.
Eduskuntaryhmien puheenjohtajat vaitonaisia
Yle kysyi viiden suurimman eduskuntaryhmän puheenjohtajan kommenttia asiaan, mutta puheenjohtajat olivat yleisesti vaitonaisia.
– Tämä ei ole poliittinen luottamuskysymys vaan virkamiesoikeudellinen kysymys virkasuhteessa olevasta henkilöstä, ja kansliatoimikunnalla on tässä prosessi käynnissä. Muuta lausuttavaa tässä vaiheessa ei ole, keskustan Antti Kurvinen sanoo.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen mukaan eduskunnan ylle ei voi syntyä minkäänlaista häilyvyyttä sen uskottavuuden, arvovallan ja integriteetin suhteen.
– Eduskunta on instituutio, jonka yllä ei voi häilyä mitään sen uskottavuutta rapauttavaa tai arvovaltaa murentavaa tai millään tavoin eduskunnan integriteettiä heikentävää. Kansalaisten ja kansanedustajien pitää voida odottaa myös eduskunnan virkakunnalta erittäin korkeaa nuhteettomuutta, hän sanoi eduskunnassa STT:lle perjantaina.
Kysymykseen, että onko häilyvyyttä päässyt jo syntymään, hän vastasi, että ”etenkin, kun kyseessä on korkein eduskunnan virkahenkilö ja korkea päällikkötaso, niin kansanedustajien kuin kansalaisten pitää voida odottaa erittäin korkeaa rikkeettömyyttä”.
Juttua täydennetty kello 16.10, lisätty professori Kimmo Nuotion kommentit, kello 16.28 Antti Kurvisen kommentti ja 16.58 Tytti Tuppuraisen kommentti.