Analyysi: Turvallisuus­salaisuuksia eläkeläisten käsissä – tästä supo-sopassa on kyse

Suojelupoliisiin kohdistuvan rikostutkinnan taustalta paljastuu törmäys nykyisen ja menneen maailman toimintakulttuurien välillä, kirjoittaa rikos- ja oikeustoimittaja Jesse Mäntysalo.

Supo julkaisi kansallisen turvallisuuden katsauksen tiedotustilaisuudessa Helsingissä 12. lokakuuta 2023.
Eduskunnan nykyinen pääsihteeri Antti Pelttari toimi suojelupoliisin päällikkönä 2011–2023. Kuva: Silja Viitala / Yle
Toimittaja Jesse Mäntysalo.
Jesse Mäntysalorikostoimittaja

Suojelupoliisin tietolähdetoimintaan liittyvä rikostutkinta on ollut käynnissä jo yli vuoden. Vyyhti nousi uudelleen pinnalle eilen torstaina.

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) ilmoitti, että eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari on kutsuttu kansliatoimikunnan kuultavaksi. Kuulemisen syynä on rikostutkinta, jossa pöyhitään nyt myös Pelttarin aiempaa toimintaa supon päällikkönä.

Hän johti virastoa 2011–2023.

Tänään Ylen tietoon tuli, että Pelttaria epäillään virkarikoksen lisäksi turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Käänteestä kertoi ensin Helsingin Sanomat.

Rikosepäily on harvinaisen vakava. Turvallisuussalaisuuden paljastaminen lukeutuu maanpetosrikoksiin. Rikoksessa voi olla kyse esimerkiksi Suomen turvallisuuden kannalta hyvin kriittisen tiedon julkistamisesta, välittämisestä tai luovuttamisesta.

Lähtökohtaisesti teosta tuomitaan vankeutta.

Supo on huomauttanut, ettei kenenkään epäillä toimineen vieraan valtion hyväksi, vaan tutkinnassa selvitetään, ovatko toimintatavat olleet laillisia.

Pelttari tuli eilen ulos X-päivityksellään. Hän myönsi olevansa rikoksesta epäilty, muttei ottanut kantaa nimikkeisiin.

Pelttarin mukaan tutkinnassa epäillään, ettei hän ollut supon päällikkönä puuttunut siihen, että virastosta eläköityneet henkilöt ovat edelleen voineet päästä käsiksi supon salassa pidettäviin tietoihin.

Pelttarin epäillään siis vähintään katsoneen toimintaa läpi sormien.

Hän kiistää syyllistyneensä rikokseen. Kyse on vasta epäilystä.

Torstaisella ulostulollaan Pelttari vahvisti aiemmin vyyhdin ympäriltä tihkuneita tietoja rikosepäilyn taustoista.

Turvaluokiteltua tietoa eläkeläisillä

Mistä siis käytännössä on kyse?

Ylen tietojen mukaan siitä, että suojelupoliisin vastatiedusteluosasto on vuosien ajan käyttänyt jo eläkkeelle jääneitä entisiä supolaisia osana tietolähdetoimintaa.

Nämä henkilöt ovat hankkineet tietoja esimerkiksi Venäjän vakoilusta ja raportoineet supolle.

Ongelma on, ettei heillä saisi enää olla mitään pääsyä supon salassa pidettäviin tietoihin.

Pitkään, jopa vuosikymmeniä, tiedustelua työkseen tehneillä supon virkamiehillä on korvaamattomat lähteet puhumattakaan kaikesta hiljaisesta tiedosta. Nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa tällainen osaaminen ja tietotaito on Suomelle tietysti kullanarvoista.

Rikosepäilyn kynnys ylittyy siinä vaiheessa, mikäli nämä jo eläkkeellä olevat entiset virkamiehet saavat supolta toimeksiantoja tietolähdetoimintaan tai pääsevät käsiksi viraston turvaluokiteltuihin tietoihin.

Näin tässä tutkinnassa Ylen tietojen mukaan epäillään käyneen. Tutkintaa johtava syyttäjä ei tietoja vahvista.

Vaikka näillä henkilöillä olisi takanaan vuosikymmenien supo-ura, ovat he oikeudellisessa mielessä siviilihenkilöitä.

Toimintaan liittyvät riskit myös realisoituivat pahimmalla mahdollisella tavalla.

Erään eläkeläisen tietokone hakkeroitiin, minkä seurauksena tietoja pääsi täysin ulkopuolisten käsiin. Iltalehden mukaan hakkeroinnin taustalla on Venäjä.

Tämän kaiken jälkeen supossa päätettiin viheltää peli poikki.

Vastuun kasvaessa valvonta korostuu

Suojelupoliisi ja Puolustusvoimat saivat vuonna 2019 uudistetuissa tiedustelulaeissa aiempaa laajemmat valtuudet toimia.

Sen jälkeen myös tiedustelutoiminnan valvonnan merkitys on entisestään korostunut.

Suojelupoliisin sisällä ei suinkaan ole yhtenä rintamana katsottu hyvällä menneen maailman toimintatapoja, joissa turvaluokitellun tiedon käsittelyssä on liikuttu tummanharmaalla alueella.

Tätä nykyä supon vastatiedustelussa ollaan aiempaa tarkempia siitä, että tiedustelumenetelmien käyttö pysyy niissä tiukoissa raameissa, jotka laissa määritetään.

Supo veikin havaitut epäselvyydet tiedusteluvalvontavaltuutetun selvitettäväksi itse syksyllä 2023.

Näiden toimien jälkeen viranomaiset aloittivat esitutkinnan.

Se on matkan varrella laajentunut nyt pisteeseen, jossa tiedustelupalvelun ex-päällikköä epäillään hyvin raskaasta maanpetosrikoksesta. Epäiltyjen joukossa on myös entinen vastatiedustelun päällikkö.

Tutkinta pitkässä puussa

Tutkinta on siis kestänyt jo toista vuotta ja tulee jatkumaan vielä pitkään.

Vyyhti on niin laaja, että sen penkominen vie todennäköisesti loppuvuoden. Se on kuitenkin välttämätöntä tehdä.

Supon toiminnassa ilmenneet mahdolliset laittomuudet vaikuttavat olevan jäänne ajalta, jolloin supon omiin toimintatapoihin ei kohdistunut kriittistä tarkastelua.

Viimeistään nyt käynnissä oleva rikostutkinta osoittaa, että ajat ovat muuttuneet, eikä lain rajoja saa venyttää edes tiedustelutoiminnan nimissä.

Suojelupoliisin uskottavuuden kannalta on elintärkeää, että viime vuosien epäselvyydet pöyhitään pohjamutia myöten.

Vain siten voidaan varmistua, että menneen maailman toimintatavat jäävät lopullisesti historiaan.

Katso myös:

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kertoi torstaina 22. toukokuuta 2025, että rikosepäily liittyy pääsihteeri Antti Pelttarin toimintaan suojelupoliisin päällikkönä.