Droonien eli miehittämättömien lentolaitteiden kehitys etenee Ukrainan sodan myötä valtavaa vauhtia. Osapuolet kehittelevät nyt drooneja, joilla voi hyökätä vastapuolen droonien kimppuun, samoin kuin välttää omiin drooneihin kohdistuvat hyökkäykset.
Venäjä teki viikonloppuna aikana erittäin laajoja drooni- ja ohjushyökkäyksiä, joita Ukrainan ilmapuolustus pyrki torjumaan. Lauantaina Venäjä sanoi laukaisseensa Ukrainaan 250 hyökkäysdroonia, joista Ukrainan sanoo pudottaneensa 245.
Tulosta voi pitää erittäin hyvänä. Ohjusten osalta torjunta ei onnistunut yhtä hyvin. Venäjän 14:stä ohjuksesta Ukrainan sanoo torjuneensa kuusi.
Venäjä on lähes koko sodan ajan käyttänyt drooneja hyökkäyksiin Ukrainan infrastruktuuria vastaan. Aluksi käytössä olivat iranilaiset Shahed-droonit, joista Venäjä alkoi valmistaa omia versioitaan, Geran-1- ja Geran-2 -malleja.
Venäjän sodan alkuvaiheessa käyttämät droonit olivat hitaita ja lensivät matalalla, joten Ukrainan oli helppo tuhota niitä massoittain.
Suurien tappioiden välttämiseksi Venäjä toi rintamalle Geran-3-droonin, joka oli huomattava kehitysaskel aiempiin malleihin verrattuna. Geran-3:ssa on suihkumoottori, joka antaa sille jopa 600 kilometrin tuntinopeuden, loppusyöksyssä nopeus yltää yli 700 kilometriin tunnissa.
Torjuntadroonit kehittyvät
Vastavetona Venäjän drooneille Ukraina on jo kauan kehittänyt omia droonintorjuntadroonejaan. Aluksi ne olivat melko alkeellisia. Sosiaalisessa mediassa levisi videoita, joissa drooniin asennettu haulikko pudotti venäläisdroonin.
Sittemmin torjuntadroonit ovat kehittyneet nopeasti. Huhtikuussa Ukraina otti käyttöön Sting-torjuntadroonin, joka on jälleen tekninen edistysaskel, kertoi Defence Express -julkaisu.
Stingin kerrotaan olevan hyvin nopea ja se on myös hyvin halpa. Tuotantoyhtiö Wild Hornets ei paljasta teknisiä yksityiskohtia.
Se on kuitenkin julkaissut videon, jolla kerrotaan Stingin päässeen 200 kilometrin tuntivauhtiin vain puolella moottoriteholla. Todellinen nopeus voi lähennellä 500 kilometriä tunnissa.
Torjuntadrooneja käyttää Ukrainan armeijan 412. rykmentti ”Nemesis”, joka toukokuun puolivälin tienoilla kertoi pudottaneensa torjuntadrooneilla jo yli sata Venäjän droonia, kertoo ukrainalainen sotilasalan julkaisu Militarnyi.
Lukuja ei voi vahvistaa puolueettomista lähteistä.
Nopeuden merkitys korostuu
Nopeudella on suuri merkitys droonisodankäynnissä, kertoo Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijaesiupseeri, kapteeni Jan Joutsi.
Hän kuvaa, miten torjuntadroonilla isketään vanhempien ja hitaampien droonien kimppuun:
– Lähestyminen tehdään takakautta ja samassa linjassa. Tullaan takaa ja alapuolelta, ja sitten osutaan [kohteena olevan droonin] runkoon.
Geran-3 -droonin nopeus muodostuu ongelmaksi ukrainalaisille, sillä Sting-drooni ei yllä aivan Geranin nopeuteen.
– Sitten on toinen vaihtoehto tulla etupuolelta eli pyrkiä tulemaan vastaan sillä hieman hitaammalla järjestelmällä, mikä on luonnollisesti paljon haasteellisempaa droonipilotille, Joutsi kertoo.
Törmäyttäminen voisi olla mahdollista myös siinä tapauksessa, jos Stingissä olisi käytössä tekoäly. Silloin se voisi autonomisesti ohjautua päin venäläishyökkääjää. Vihollisdroonit tuhotaan joko törmäämällä tai räjäyttämällä.
Kun Venäjän hyökkäysdroonien nopeus kasvaa, Ukrainalla on vähemmän aikaa reagoida ja lähettää torjuntadroonit ilmaan. Sting-droonien halpuus helpottaa sitä, että niillä voidaan mahdollisesti kattaa suojeltava alue suurella määrällä laitteita.
Joutsin mielestä Venäjän Geran-3 ei kuitenkaan ratkaisevasti muuta droonisodan voimasuhteita, koska se käyttää suihkumoottoria, joita ei ole määrättömästi Venäjälläkään saatavilla. Siinä on paljon muitakin kehittyneitä osia, jotka tekevät droonista kalliin.
Isojen droonien käyttö vähentynyt
Vaikka droonien käyttö kasvaa koko ajan Ukrainan sodassa, jonkinlainen yläraja alkaa olla lähellä, arvioi Forbes-lehden toimittaja David Hambling.
Droonien torjunta kehittyy niin nopeasti, että pian minkäänlaisen droonin on vaikea selvitä tuhoutumatta vihamielisen valtion ilmatilassa.
Varsinkin kookkaat, matalalla lentävät ja hitaat droonit alkavat olla hyvin uhanalaisia, Hambling kirjoittaa. Sodan alussa mainetta saaneet Ukrainan Bayraktar-droonit ovat jääneet taka-alalle. Myös Yhdysvallat on menettänyt huippunykyaikaisia MQ-9 Reaper -droonejaan Jemenin huthi-kapinallisten tulessa.
Jotta kookkaat droonit voisivat menestyä, niiden suojausta ja panssarointia olisi parannettava. Toinen vaihtoehto on, että isoista drooneista tulee ”emoaluksia”, jotka kuljettavat mukanaan pienempiä ja halvempia drooneja, jotka päästetään ilmaan rintaman takaa.
Toistaiseksi droonisodankäyntiä hallitsevat pienet ja halvat laitteet, joihin voidaan kuitenkin asentaa edistynyttä teknologiaa, kuten tekoälyä ja tutkia.