Eduskunnan pääsihteeriä ja suojelupoliisin entistä päällikköä Antti Pelttaria epäillään sekä virkarikoksesta että maanpetosrikoksesta.
Millaisesta rikosepäilystä on kyse, mitä on tietolähdetoiminta, johon rikosepäily kytkeytyy ja kuinka poikkeuksellista on se, että epäiltynä on supon entinen päällikkö?
Kysyimme vastauksia olennaisiin kysymyksiin turvallisuusasioihin erikoistuneelta Jyväskylän yliopiston lehtorilta Panu Moilaselta. Hän on tutkinut informaatioturvallisuutta.
Lehtori Panu Moilanen, Antti Pelttaria epäillään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta, mistä tällaisessa rikosnimikkeessä on kyse selkosuomeksi?
– Jos katsotaan lakitekstiä, niin sehän tarkoittaa Suomen ulkoisen turvallisuuden kannalta merkityksellisen tiedon paljastamista henkilölle jolle se tieto ei kuulu ja jolla ei sitä tietoa ole oikeutta saada.
– Selkosuomentaminen on hieman hankalaa, koska tässähän ei minun käsittääkseni epäillä, että mitään tietoa olisi paljastettu sillä tavalla, että Suomen turvallisuus olisi vaarantunut.
Pelttarin itsensä mukaan tutkinnassa epäillään, ettei hän ollut supon päällikkönä puuttunut siihen, että virastosta eläköityneet henkilöt ovat edelleen voineet päästä käsiksi supon salassa pidettäviin tietoihin.
– Tässä epäillään, että supon tietolähdetoiminnassa on menetelty määräysten vastaisesti, eli että tietolähdetoimintaa on hoitanut supon eläkeläinen. Hän ei ole palvelussuhteessa supoon ja on sitä kautta saanut tietoa, jota hän ei ole saanut saada. Pelttarin epäillään olleen tietoinen, että näin on tapahtunut, Moilanen selventää.
Supo on huomauttanut, ettei kenenkään epäillä toimineen vieraan valtion hyväksi, vaan tutkinnassa selvitetään, ovatko toimintatavat olleet laillisia.
Mitä tietolähdetoiminta tarkalleen ottaen on?
– Siinä tietyltä henkilöltä poliisi tai tiedusteluviranomainen hankkii tietoa. On ihan tyypillistä, että sillä tietolähteellä, joka näitä tietoja kertoo, on yleensä tietty sama yhteyshenkilö, joka säilyy.
– Todennäköisesti tässä se lähtökohta on ollut, että on haluttu säilyttää se yhteyshenkilö, vaikka hän on jäänyt eläkkeelle. Siitä seurasi sitten, että on päädytty tilanteeseen, joka tietolähdetoiminnassa ei ole lainsäädännön näkökulmasta sallittu.
Onko tässä lainsäädännöllinen ongelma? Kuulostaa siltä, että olisi Suomen etu jos eläkeläisen käyttö on ainoa tapa säilyttää tietolähde?
– Onhan siinä selkeästi haastava tilanne, mutta kyllä siihen varmasti olisi ollut ratkaisukeinoja, vaikka osa-aikainen työsopimus tai vastaava, silloin siinä olisi ollut virkavastuun tuottava palvelussuhde. Nyt ilmeisesti sitä ei ollut.
Kuinka poikkeukselliseksi kuvailisitte tilannetta, jossa eduskunnan ylintä virkahenkilöä epäillään maanpetosrikoksesta?
– Kyllähän jos katsotaan Suomen historiaa, niin se on erittäin poikkeuksellista. Minun tietääkseni eduskunnan pääsihteeriä ei koskaan ole tällaisesta rikoksesta epäilty, eikä myöskään muista rikoksista, jotka olisivat voineet johtaa virasta pidättämiseen.
Hän on myös supon entinen päällikkö, mistä tämä tilanne on lähtenytkin, kuinka poikkeuksellista se on?
– No ei suponkaan historiassa juuri tällaisia tilanteita ole ollut, mutta jos sitten katsotaan yleisemmin tätä nimikettä turvallisuussalaisuuden paljastaminen, niin siitähän meillä on muutama esimerkki viime vuosilta ollut.
Millaisia tapauksia on ollut?
– Kuuluisin on varmaan tämä 2017 Helsingin Sanomien tekemä Viestikoelaitosjuttu.
Helsingin Sanomat julkaisi 2017 jutun Puolustusvoimien Viestikoekeskuksen toiminnasta joka poiki rikostutkinnan ja oikeussalidraaman. Syyttäjän mukaan jutussa julkaistiin turvallisuussalaisuuksia, puolustuksen mukaan taas tiedot olivat julkisista lähteistä.
– Sitten on tämä kahden veljeksen ja yhden heistä vaimonsa toteuttama Google Maps-juttu, jossa on kuvattu näitä erilaisia tunnelinpäitä ja niin edelleen.
Kyse on niin sanotusta tunnelisota-jutusta, jossa henkilöiden epäillään jakaneen netissä karttoja, joihin oli merkitty tunneleita, sähköasemia, linkkimastoja ja muuntamoja tarkkoine sijainteineen.
– Ja varusmies joka on jakanut sosiaalisessa mediassa sisältöä, jota siellä ei olisi kuulunut jakaa.
Esimerkiksi Kainuun prikaatissa palvelleen varusmiehen epäiltiin kuvanneen ilman lupaa alueella jolla ei saa kuvata ja kohdetta, joka luokiteltiin kriittiseksi kohteeksi. Epäilty jakoi videot viestipalvelu Snapchatissa.