Hallituksen aikomus helpottaa määräaikaisten työsuhteiden solmimista hiertää palkansaajia.
Hallituksen tavoitteena on, että vastaisuudessa enintään vuoden mittaisen määräaikaisen työsopimuksen voisi solmia ilman erityistä perustetta. Nykyisin jokaiselle määräaikaiselle sopimukselle pitää olla hyväksyttävä syy, esimerkiksi sijaisuus.
Hallituksen tavoitteena on madaltaa työllistämisen kynnystä ja lisätä työllisyyttä.
Työntekijäpuolella pelätään, että uudistus lisää epävarmuutta työmarkkinoilla.
Korkeasti koulutettuja edustavan Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopra ei näe muutokselle tarvetta.
– Suomessa määräaikaisia työsuhteita on enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Mielestämme nykytila on sillä tavalla toimiva, että määräaikaista työsuhdetta voi käyttää silloin, kun sille on peruste. Emme toivo, että jatkossa niin voisi tehdä ilman perustetta.
Akava katsoo, että haittoja on hyötyjä enemmän.
– Valmistelun aikana nämä hyödyt ovat mielestäni näyttäneet hyvin heiväröisiltä ellei mitättömiltä, Kopra toteaa.
Työnantajapuolella asia nähdään toisin.
– KT:n kanta tähän lakihankkeeseen kuten muihinkin on se, että kannatamme hankkeita, jotka madaltavat työllistämiskynnystä ja kannustavat työllistämään. Kun saa työkokemusta, on helpompi työllistyä uudelleen, sanoo neuvottelujohtaja Anne Kiiski Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajista.
Kiisken mukaan määräaikainen työsopimus voi olla myös työntekijän toive.
– On useinkin tilanteita, joissa ihmiset syystä tai toisesta haluavat määräaikaisen työn. Siihen helppo esimerkki on vaikkapa kesätyö opiskeluaikana.
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti syksyllä kolmikantaryhmän valmistelemaan määräaikaisten työsopimusten solmimisen helpottamista. Ryhmässä ovat mukana keskeiset työnantaja- ja työntekijäkeskusjärjestöt.
Työryhmän työ on loppusuoralla. Ylen tietojen mukaan ryhmä ei ole kuitenkaan pääsemässä yksimieliseen lopputulokseen.
KT: Työlainsäädäntö turvaa raskaana olevan asemaa
Akava näkee riskinä muun muassa raskaus- ja perhevapaasyrjinnän lisääntymisen.
– Syrjintä kohdistuu hyvin voimakkaasti niihin, jotka tekevät määräaikaista työtä, tyypillisesti nuoriin naisiin. Jos lisäämme määräaikaisten työsuhteiden käyttöä, myös raskaussyrjinnän uhka kasvaa. Valmistelussa ei ole riittävästi jos lainkaan pyritty ottamaan huomioon tätä uhkaa, Kopra sanoo.
Tilastokeskuksen mukaan määräaikaiset työsuhteet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Viime vuonna miespalkansaajista 14 prosenttia ja naispalkansaajista 19 prosenttia työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa.
Vakinaista työtä haluavista määräaikaisista palkansaajista suurin ikäryhmä oli 25–34-vuotiaita.
Toinen uhka liittyy Kopran mielestä perheen perustamisen lykkääntymiseen.
– Määräaikaisiin työsuhteisiin liittyy se, että lapsihaaveista voidaan joutua tinkimään tai niitä lykkäämään, koska ei ole samanlaista näkymää työelämän jatkuvuuteen kuin vakituisessa työsuhteessa.
KT:n Kiiski ei usko, että lakimuutos johtaisi raskaus- tai perhevapaasyrjinnän lisääntymiseen.
– En osaa ajatella, että tämä nyt olisi sitä erityisesti lisäämässä. On tärkeä muistaa, että työlainsäädäntö turvaa hyvin vahvasti raskaana olevan ja perhevapaalta palaavan henkilön asemaa.
Ketjutusten lisääntyminen luvattu estää
Hallitusohjelmakirjauksen mukaan samalla on tarkoitus varmistaa, ettei työsopimusten perusteeton ketjuttaminen lisäänny muutosten myötä.
– Yksi tapa välttää ketjuttaminen voisi olla, että työsuhteen ilman perustetta voisi tehdä vain yhden kerran saman työntekijän kanssa, pohtii Kopra.
Hänen mielestään uudistus olisi järkevämpi toteuttaa niin, että se koskisi vain niitä yrityksiä, jotka ovat palkkaamassa ensimmäisen työntekijän.
– Mutta nyt se nyt se on tulossa kyllä koskemaan ihan kaikkia yrityksiä.
KT pitää tärkeänä, ettei lakiuudistuksen myötä työnantajien hallinnollinen taakka kasva.
– Hallinnollista taakkaa lisäävät velvoitteet lisäävät kustannuksia ja heikentävät mahdollisuuksia työllistää, Kiiski sanoo.
Määräaikaisten työsopimusten helpottamisen on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle kesällä.