Leijonat ei menestynyt tämän kevään MM-turnauksessa. Se alkaa tuntua jo tutulta. Suomi jäi kolmatta kertaa peräkkäin mitalipelien ulkopuolelle.
Tämä kiekkokausi oli Antti Pennasen ensimmäinen maajoukkueen päävalmentajana. Pennasen asemaa on ehditty kyseenalaistamaan, koska tulokset ovat olleet heikkoja.
Isoin kysymys kuuluu: miten Suomen Jääkiekkoliitto reagoi jatkuvaan alamäkeen?
Siitä taisimme saada esimakua, kun Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Heikki Hietanen antoi haastattelun Yle Urheilulle.
Hietaselle jäi Leijonien MM-kisoista ”positiivinen kuva”.
Anteeksi kuinka? Positiivinen kuva?
Leijonat oli lähellä hävitä B-sarjaan pudonneelle Ranskalle. Itävallankin kanssa Suomi oli vaikeuksissa, mutta videovalmentajat pelastivat voiton ottelun lopussa. Ruotsille Suomi hävisi.
Leijonat onnistui voittamaan Kanadan. Se oli ensimmäinen voitto jääkiekon suurmaista MM-tasolla lähes kolmeen vuoteen. Kanada kaatui pitkälti Juuse Saroksen loistavien torjuntojen ansiosta.
Puolivälierässä USA oli Suomea parempi ja jätti härmäläiset tylysti mitalipelien ulkopuolelle.
Siinä on positiivista kuvaa kerrakseen.
Puheenjohtaja kertoi, että helmikuussa pelatussa NHL:n neljän maan turnauksessakin Leijonat pelasi ”lopuksi ihan hyvää jääkiekkoa”.
– Olympialaisiin jäi tietysti parannettavaa. Se on tietysti aina hyvä, että päästään parantamaan tämän vuoden tuloksista.
Ei, se ei ole hyvä. Se on huolestuttavaa, kun suunta on koko ajan tuloksellisesti alaspäin.
Hietasen mukaan Pennasen on ”hyvä jatkaa tästä”. Siis mistä? Neljän maan turnauksen ja MM-kisojen vaikeuksista ja heikoista tuloksista?
Haastattelussa Hietanen harmitteli MM-kisojen puolivälierän tuomaripäätöksiä.
– Sanotaan nyt, että ei ollut ihan paras ilta kyllä tuomareiltakaan, jos ei ollut meiltäkään.
Samalla Hietanen muistutti myös vuoden takaisesta MM-puolivälierästä, jossa Suomi hävisi Ruotsille jatkoajalla ”myös ehkä vähän kyseenalaisen jäähyn jälkeen”.
Jos erotuomarien toiminta mietityttää Hietasta noin paljon, niin pitäisikö hänen tehdä asialle jotain?
Hietanen istuu Kansainvälisen jääkiekkoliiton (IIHF) hallituksessa. Sitä kautta voisi halutessaan vaikuttaa ja muuttaa asioita. Ettei tarvitsisi nurista tuomareista.
Hietanen antoi haastattelun myös Ilta-Sanomille.
Siellä puheenjohtaja kertoili pitkälti samoja asioita, mutta nosti esiin yhden hätkähdyttävän seikan.
– Ensin analysoidaan tämä kausi tarkemmin ja saadaan valmennukselta ja joukkueenjohdolta raportti, Hietanen kertoi.
Valmennuksella ja joukkueenjohdolla tarkoitetaan Pennasta ja Leijonien GM Jere Lehtistä.
Ilta-Sanomat esitti onneksi sen tärkeän jatkokysymyksen: Kuka Pennasen ja Lehtisen työtä arvioi, jos he itse tekevät analyysin ja arvion?
Hietasen vastaus kuului:
– He tekevät kriittisen analyysin omasta tekemisestään, käyvät sen läpi ja raportoivat liittohallitukselle.
Eihän tämä ole enää todellista. Pennanen ja Lehtinen siis itse arvioivat itseään. Kriittisesti.
Missä muussa työpaikassa vastaava olisi mahdollista? Onko Jääkiekkoliitossa kuultu sellaisesta tittelistä kuin esihenkilö?
Kirjoitin vuosi sitten analyysin Jukka Jalosen komean aikakauden päättymisestä. Tein silloin huomion, jonka moni muukin oli varmasti tehnyt: Jalosesta oli tullut pestinsä loppupuolella Jääkiekkoliittoa suurempi.
Jalonen sai kultamitalien sokaisemassa liitossa liikaa valtaa. Hänet nostettiin kaiken arvioinnin yläpuolelle.
Mikään ei näytä muuttuneen. Nyt Antti Pennanen ja Jere Lehtinen saavat analysoida itse omaa työtään. Kriittisesti, tietenkin.
Kuvitteleeko puheenjohtaja Hietanen, että sitä kautta Leijonien suunta muuttuu jatkossa?