Viime vuonna eniten lastensuojeluilmoituksia suhteutettuna väkilukuun tehtiin Kemissä.
Seuraavaksi eniten lastensuojeluilmoituksia tehtiin Järvenpäässä ja Kotkassa.
Näissä kolmessa kaupungissa lastensuojeluilmoitusten määrä myös kasvoi eniten verrattuna vuoteen 2023.
Kemissä ja Kotkassa oli viime vuonna myös suhteessa eniten kiireellisesti sijoitettuja tai huostaanotettuja lapsia verrattuna muihin suomalaiskaupunkeihin. Luvut käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tilastoista.
Kymmenen viime vuoden aikana lastensuojeluilmoitusten määrä on koko Suomessa kaksinkertaistunut.
Kemissä ilmoitusten määrä on kymmenen viime vuoden aikana puolestaan yli kolminkertaistunut.
Viime vuonna lastensuojeluilmoituksia tehtiin koko maassa yhteensä 115 000 lapsesta.
Palveluista säästämisellä on pitkät seuraukset
Yksinkertaista selitystä Kemin synkille luvuille ei ole, sanoo Lapin hyvinvointialueen perheiden ja työikäisten palvelujen johtajan Johanna Korteniemi.
– Jostain syystä huono-osaisuus on nyt kasautunut Kemiin. Se näkyy monessa eri tilastossa, oli kyse sitten rikollisuuden kasvusta tai lastensuojeluilmoituksista.
Yksi syy lastensuojeluilmoitusten määrän rajulle kasvulle on monella paikkakunnalla se, etteivät peruspalvelut, kuten terveydenhuolto, psykiatria ja matalan kynnyksen palvelut, ole pystyneet vastaamaan ajoissa lasten ja perheiden tarpeisiin.
– Se johtaa siihen, että ongelmat kasautuvat ja näkyvät sitten lastensuojelussa, Lapin hyvinvointialueen lounaisen alueen lastensuojelun palvelupäällikkö Päivi Leinonen sanoo.
Aiemmin kuntien kontolla ollut lastensuojelu siirtyi kaksi vuotta sitten hyvinvointialueille.
Leinosen mukaan tilastoissa näkyy nyt, millä tavoin lasten ja nuorten hyvinvointiin on eri alueilla panostettu.
– Eri kunnissa on ollut erilaisia resursseja ja panostuksia lapsiperheiden kotipalveluun, perheneuvontaan ja koulujen tukitoimiin.
Myös kuntien satsauksilla nuorisotyöhön on iso merkitys lastensuojeluun. Paikalliset erot näkyvät nyt hyvinvointialueilla.
– Osassa kuntia on eletty säästeliäämmin, eikä ole panostettu palveluihin samalla tavalla kuin muualla. Sillä on pitkäaikaiset vaikutukset. Sellaista ei hetkessä korjata, Leinonen sanoo.
Ongelmat aiempaa vakavampia
Lastensuojelun palvelupäällikön Päivi Leinosen vastuualueeseen kuuluu myös Kemin kaupunki, jossa oli viime vuonna myös suhteessa eniten kiireellisesti sijoitettuja tai huostaanotettuja lapsia verrattuna muihin suomalaiskaupunkeihin.
Leinosen mukaan sijoitettujen lasten kokonaismäärä ei ole merkittävästi kasvanut aiemmasta, mutta lasten ongelmat ovat aiempaa vakavampia ja esimerkiksi vaativan laitoshoidon tarve on kasvanut.
Sijoitusta tarvitsevilla lapsilla on Leinosen mukaan nyt entistä monimutkaisempia ja vaikeampia ongelmia, mukaan lukien psykiatriset ongelmat ja päihdeongelmat.
– Ne lapset, jotka voivat pahoin, voivat entistä pahemmin, Leinonen sanoo.
Jopa 2 000 euroa vuorokausi
Lasten ja nuorten entistä vakavammat ongelmat näkyvät myös kustannuksissa.
Perheiden ja työikäisten palvelujen johtajan Johanna Korteniemen mukaan suurin osa vaativampaa laitoshoitoa tarvitsevista lapsista ja nuorista joudutaan sijoittamaan hoitopaikkoihin Lapin ulkopuolelle.
Lapin hyvinvointialueella laitospaikkoja on tällä hetkellä vain muutamalla kymmenelle nuorelle.
– Käytännössä kaikki ympärivuorokautiset ammatilliset laitospaikat sijaitsevat Rovaniemeltä etelään, Korteniemi sanoo.
Samaan aikaan kun vaativaa laitoshoitoa tarvitsevien lasten ja nuorten määrä on kasvanut, laitoshoidon hinnat ovat kohonneet. Hinnoittelu on myös kirjavaa.
Eri kunnilla on ollut erilaisia sopimuksia laitospaikoista, ja näitä yritetään nyt yhdenmukaistaa hyvinvointialueilla.
Kalleimmillaan yksi vuorokausi nuoren vaativassa, ympärivuorokautisessa laitoshoidossa voi tällä hetkellä maksaa pitkälti yli toistatuhatta euroa.
– Siitä voi sitten jokainen laskea, paljonko se tekee kuukaudessa tai vaikka vuodessa, Leinonen sanoo.