Laapi áámmátollâškoovlâ laboratoriost kullui ilolâš puljârdem, ko muádlov vielgistakkisâš olmožid lijjii tutkâmin, maht poccuu pyeidist uážžu saaibâid já vuoidâsijd.
Elisa Ylinampa lâi pargopáájást, ko sun lijkkoo rähtiđ jieš vuoidâsijd. Sun lii meid kuhháá lamaš perustum amnâsijn, maid puáhtá kavnâđ luándust. Ko sun oomâst jieš poccuid, te sust kávnoo alnees meid poccuu pyeidi.
– Jiem keevti kemikaalijd, jis tot lii máhđulâš já taid ij taarbâš. Mun halijdâm kavnâđ luándust puoh maid pieijâđ vuoidâsijd tâi puurrâđ lekittâsân.
Lehtor Anu Tossavainen muštâl, et tovle saaibâ raahtij vuojáin, mon vuoššii já nurrii poccuu taavdijn. Taan pargopáájást tutkii tärkkilubboht magarijd puoidijd kávná jieškote poccuu oosijn já magarijd kosmetiikpyevtittâssáid toh heivejeh pyeremustáá.
– Mij lep aldaanmin taggaar luksuspyevtiittâs. Pyehtip tárkká smiettâđ, et taan uásist uážžu vuojâ, mii lii pyeri ovdâmerkkân liiškán. Já suápá-uv tot vuojâ pyerebeht muáđoid vâi šuušmán.
Poccuu pyeidi tiävdá meid juovlâskeŋkkâseehâ
Pargopáájást tutkii meid tom, maht eres luánduamnâseh vaigutteh liiškán.
– Ovdâmerkkân pittášampoost lii kevttum kanttarel já tast láá ennuv tagareh amnâseh, moh tipšoh uáivinäähki já tuárjuh vuoptâi šoddâm. Ko iskâp piejâđ poccuu pyeidi fáárun, te maid tot taha lasseen, hundâruš Tossavainen.
Elisa Ylinampa lii puásuituállee já irâtteijee mut ij osko, et ráhtá poccuu pyeidist kosmetiik vyebdim várás suu äššigâssáid. Sun arvâl, et kávpálâš pyevtittâsâi várás kolgâččij uápásmuđ lijkás ennuv lahâcehhijd já toohâđ ovdâmerkkân tutkâmušâid torvolâšvuođâst. Sun áigu puátteevuođâst lijká rähtiđ poccuu pyevdist saaibâid já vuoidâsijd jieijâs perruu anon.
– Mun tuáivum, et mun uážum muu nieidân šiev vuoidâs, ko sust lii hirmâd koškes liške já uáivinähki. Tuáivum, et sun finnee tast iše. Já tiäđust-uv taah láá pyereh juovlâskeeŋkah.
Uásálistee halijdij rähtiđ saaibâ pyeidist já lyemesiemânijn
Puásuikosmetiikpargopáájá lii uási Sarvet ja saparot kiertoon -haavâ, mon ulmen lii ovdediđ puásuituáluirâtteijei vuovijd ávhástâllâđ puoh poccuu oosijd nuuvt pyereest ko máhđulâš.
Pargopáájást rahtij saibâid, šampoid sehe muáđu- já šušmevuoidâsijd. Saibâid poođij ovdâmerkkân lyemesiemâneh heervâ tiet, mut toh meiddei korrejeh liške.
Mirka Nivunkijärvi lii hárjánâm tuoijuđ kietâtuojijd já lii perustum tast, maht puáhtá ávhástâllâđ jyehi uási poccuu roopâst. Ovdil sun lii kiävttám kietâtuojijn ovdâmerkkân poccuu kállunäähki.
– Ko materiaaleh láá tie aaibâs alda, te mane taid kolgâččii viežžâđ eres saajeest. Láá fabrikist rahtum tâi pyehtimkáálvuh, ko taid finniiččii aaibâs páihálávt.
Sun kuittâg ij osko, et áigu ohtuunis porgâđ poccust saaibâid tâi eres kosmetiik.
– Jiem vissâ tuostâ aaibâs vala, mut jis uážžup jotkâkuursâ, te máhđulávt talle, Nivunkijärvi arvâl.
