Kuvataiteilija Reidar Särestöniemen 100-vuotisjuhlan kunniaksi on järjestetty tänä vuonna useita näyttelyitä.
Ne saavat jatkoa Salmelan taidekeskuksessa Mäntyharjulla, jossa päärakennuksen saliin on koottu taiteilijan värikylläisiä töitä 1960– ja 70-luvuilta.
Osa teoksista on esillä ensimmäistä kertaa: ne on nähty aiemmin vain taidekeräilijän omalla seinällä.
Toimitusjohtaja Keio Eerikäinen keräsi elinaikanaan laajan taidekokoelman, johon kuuluu muun muassa satoja Reidar Särestöniemen teoksia. Eerikäisen kuoleman jälkeen työt siirtyivät Kirsi ja Keio Eerikäisen taidesäätiön omistukseen.
Taidesäätiö lainaa teoksia näyttelyihin yleensä vain muutaman kerrallaan. Nyt Salmelassa ja Vuohijärvellä nähdään yhteensä 95 teosta.
– Odotamme tänne suurta yleisöryntäystä, niin kuin Helsingissäkin on tänä keväänä ollut, sanoo Salmelan toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala.
Didrichsenin taidemuseon ja Rovaniemen taidemuseon näyttelyt ovat tehneet yleisöennätyksiä.
Vasemmistolaisuus päättyi Pietariin
Valtaosa Salmelan nähtävistä Särestöniemen töistä on ripustettu Kouvolassa sijaitsevaan Vuohijärven Luonto- ja kulttuuritaloon.
Särestöniemen opiskeluaikojen työt 1940- ja 50-luvuilta näyttävät, millaisten vaiheiden kautta Särestöniemi löysi oman tyylinsä. Esillä on öljyvärimaalauksia, grafiikkaa ja hiilipiirroksia.
Teoksissa näkyvät kansainväliset vaikutteet. Särestöniemi tutustui matkoillaan muun muassa Pablo Picasson, Paul Cézannen ja Diego Riveran taiteeseen.
– Ovathan nämä aivan erilaisia, kuin mihin hän lopulta taiteessaan päätyi, Hoikkala sanoo.
Särestöniemi tunnetaan ennen kaikkea Lapin luonnon ja valon kuvaajana.
Noora Vaaralan tänä keväänä ilmestyneessä tietokirjassa Särestöniemeä tarkastellaan myös merkittävänä sateenkaaritaiteilijana.
Maalaustaiteen ohella Särestöniemi opiskeli Helsingissä filosofiaa, historiaa ja kieliä. Hän löysi ystäviä vasemmistolaisesta kirjailija- ja taiteilijaryhmä Kiilasta.
Työväenaate vei hänet opiskelemaan stipendillä Repin-instituuttiin Leningradiin, nykyiseen Pietariin. Särestöniemi kuitenkin turhautui opetukseen, joka noudatti sosialistisen realismin oppeja.
Särestöniemi pettyi myös ideologiaansa, ja erosi kotiin palattuaan kommunistisesta puolueesta.
– Hän oli kosmopoliitti taiteilija ja oman tiensä kulkija kaikista vaikutteista huolimatta, Hoikkala summaa.
Taidekeskus Salmelan näyttelyt avautuvat 7. kesäkuuta.
Juttua varten on haastateltu myös Särestöniemi-museon kokoelma-amanuenssi Kaisa Kumpulaa.