Rannikon kalakantaa on vahvistettu miljoonilla istutuksilla – eniten Kokemäenjoessa ja Kymijoessa

Lämmin kevät nopeutti istutuksia. Ne on rahoitettu toiminnanharjoittajilta kerätyillä kalatalousmaksuilla, joilla pyritään kompensoimaan haitallisia vaikutuksia kalakannoille.

Putki luikertelee mereen.
Kaksivuotiaita meritaimenia istutettiin mereeen keväällä Turun Ruissalossa. Kuva: Varsinais-Suomen ely-keskus

Kevään kalaistutukset on saatu onnistuneesti päätökseen, kertoo Varsinais-Suomen ely-keskus tiedotteessaan. Sen kalatalouspalveluiden toimialueeseen kuuluvat Varsinais-Suomi, Satakunta, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Uusimaa ja Kaakkois-Suomi.

Istutuksia on tehty joissa, järvissä ja merialueilla. Tänä keväänä vesistöihin on istutettu erityisesti merilohta, meritaimenta, järvitaimenta sekä vaellussiikaa.

Suurimmat istutusmäärät on kevään aikana kohdistettu Kymijokeen ja Kokemäenjokeen, jotka ovat merkittäviä vesistöjä alueella.

Kokemäenjokeen on istutettu 14 000 kappaletta 2-vuotiaita merilohia ja 18 000 kappaletta 2-vuotiaita meritaimenia sekä Harjavallan hautomosta reilut kuusi miljoonaa vastakuoriutunutta vaellussiikaa.

Kymijokeen on istutettu 1- ja 2-vuotiaita merilohia 51 000 kappaletta ja 2-vuotiaita meritaimenia 41 000 kappaletta

Vastakuoriutuneita vaellussiikoja on istutettu Vehkajokeen, Virojokeen ja Kymijokeen yhteensä reilut 1,2 miljoonaa.

Vaikutukset näkyvät myöhemmin

Istutusten tavoitteena on vahvistaa elinvoimaisia kalakantoja. Ne on rahoitettu toiminnanharjoittajilta kerätyillä kalatalousmaksuilla, joilla pyritään kompensoimaan haitallisia vaikutuksia kalakannoille.

Istutusten vaikutuksia on etukäteen vaikea arvioida ja ne näkyvät vasta tulevaisuudessa, todetaan tiedotteessa. Esimerkiksi siikaistutukset ovat aikaisempina vuosina tuottaneet hyvin ja suurin osa saaliiksi päätyvistä siikayksilöistä on istutettuja.

Kalastajia pyydetään palauttamaan Luonnonvarakeskukseen merkit niistä istutetuista kaloista, jotka ovat päätyneet saaliiksi.