Nuorten tekemistä väkivallanteoista seuraa usein uusia vastaavia tekoja.
Poliisitarkastaja Marko Savolainen Poliisihallituksesta sanoo, että väkivalta- ja uhkaustapauksissa kopiointi on osin nähtävissä Suomessakin. Matkimista on nähtävillä kaikenlaisissa väkivaltarikoksissa ja uhkauksissa – ei vain kouluympäristöissä tapahtuvissa.
– Esimerkiksi Viertolan koulusurman yhteydessä todettiin, että tapahtuneen jälkeen koulu-uhkausten määrä kymmenkertaistui normaaliin verrattuna, Savolainen kertoo.
Viime viikon tiistaina kolme alle 15-vuotiasta tyttöä loukkaantui puukotuksessa Pirkkalassa. Epäilty puukottaja on Vähäjärven koulun 16-vuotias oppilas.
Seuraava päivänä Hämeenlinnassa Rengon koulussa oppilas vahingoitti toista oppilasta teräaseella. Torstaina kerrottiin, että poliisi epäilee alaikäistä nuorta miestä tapon yrityksestä Nurmijärvellä. Nurmijärven puukotus eroaa Pirkkalan ja Rengon tapahtumista siinä, ettei se liittynyt kouluun, vaan tapahtui illalla kunnantalolla ja kohteena oli aikuinen henkilö, kunnanvaltuutettu.
Poliisitarkastaja Savolainen arvelee, että viime viikon tapahtumissa oli osassa taustalla matkimista. Tätä ei kuitenkaan varmuudella tiedetä.
Ilmiötä on tutkittu Yhdysvalloissa
Väkivallantekojen kopiointia on tutkittu Yhdysvalloissa erityisesti kouluissa sattuneiden väkivaltatapausten yhteydessä. Poliisitarkastaja Savolainen kertoo, että Yhdysvalloissa ja FBI:n selvityksissä on todettu, että kun teko saa suurta huomiota, kopiointi-ilmiö kasvaa.
Puhutaan yleisesti noin kahdeksasta viikosta, jolloin riski vastaavan teon kopioinnille tai jäljittelylle on kohonnut.
Mikäli joku on pohtinut vastaavaa, tuolla aikavälillä joku voi innostua väkivallasta ja ajatella tekevänsä jotain merkityksellistä, Savolainen kertoo.
Marko Savolaisen mukaan suuri julkisuus saattaa innoittaa väkivallantekoihin. Julkisuus nähdään näiden henkilöiden mielessä tavoiteltavana ja merkityksellisenä.
– Tuskinpa mediaa voi kieltää uutisoimasta vakavista väkivallanteoista. Tämä on tällainen muna-kana-tyyppinen ongelma, että jätetäänkö uutisoimatta, tuskin.
Savolainen ei lähde neuvomaan, miten copycat-ilmiö voitaisiin estää poliisin toimesta. Heidän on kuitenkin varauduttava ilmiöön.
JSN:n puheenjohtaja: Uutisointi on ollut perusteltua
Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtaja Eero Hyvönen sanoo, ettei luotettava media voi vaieta tapahtuneista. Hän muistuttaa, että sosiaalisessa mediassa leviää nopeasti spekulaatioita teon motiiveista ja henkilöistä.
– Vielä parikymmentä vuotta sitten manifesti-tapauksia julkaistiin jonkin verran, mutta nyt ollaan paljon varovaisempia, Eero Hyvönen sanoo.
Hyvösen mukaan journalistisella medialla on vastuu siitä, että ihmiset saavat tapahtumista luotettavaa tietoa.
Eero Hyvönen sanoo, että on jokaisen toimituksen omassa harkinnassa, kuinka laajasti alaikäisten väkivallanteoista uutisoidaan.
– Uutisointia on vaikea lähteä ulkoapäin ohjeistamaan. Mutta on tärkeää harkita toimituksissa miten laajasti ne käsittelevät tapahtumia, Hyvönen sanoo.
Hyvösen mielestä alaikäisten väkivallantekojen uutisointi on ollut kuitenkin perusteltua.
– Perusteltua se on ollut nykyisessä informaatioympäristössä, Eero Hyvönen toteaa.
– Uutisointi on ollut sikäli asiallista, että esimerkiksi julkisen sanan neuvostoon niistä ei ole tullut kanteluita, Hyvönen muistuttaa.