Kilpailu- ja kuluttajavirasto pyytää asuntorakennuttaja Lakealta selvitystä salassapitosopimuksista.
Viraston ryhmäpäällikkö Mika Hakamäen mukaan heillä on vahva käsitys siitä, että Lakea olisi tehnyt salassapitosopimuksia joidenkin omaksi-asukkaiden kanssa.
Sopimus toimisi tiettävästi niin, että asukas olisi saanut tietyn summan palautusta maksamistaan pääomista salassapitosopimusta vastaan. Samalla kuluttaja luopuisi oikeuksistaan.
Hakamäen mukaan virasto ole toistaiseksi saanut kyseistä sopimusta nähtäväkseen. He ovat kuitenkin keskustelleet asukkaiden kanssa asiasta.
– Tällaiset sopimukset ovat kuluttajansuojalain vastaisia. Kuluttajaa ei voi sitouttaa luopumaan lakisääteisistä oikeuksistaan.
Mikä salassapitosopimus?
Kuluttaja-asiamies muistuttaa, että tämän kaltaisissa sopimuksissa on ongelmansa.
Mika Hakamäen mukaan sopimuksessa voidaan esimerkiksi sopia asiakkaan kanssa 50 prosentin maksusta, jonka tämä saa, jos allekirjoittaa salassapitosopimuksen. Sopimuksessa saattaa olla myös sanktio.
– Kuluttaja voi tarttua sopimukseen, jos pelkona on, ettei tule saamaan yhtään mitään, ymmärtää Hakamäki.
Samalla kuluttajat kuitenkin joutuvat myös eriarvoiseen asemaan, jos toisille sopimusta on tarjottu ja toisille ei.
– Onko kyse siitä, että yritys ikään kuin ostaa kuluttajan vaatimuksen pois. Kuluttaja hädissään tarttuu tarjoukseen, ja yritys pääsee halvemmalla, pohtii Hakamäki.
Lakea ei kerro sopimuksista
Lakean hallituksen puheenjohtaja Jaakko Kiiskilä vastaa Ylelle, että Lakea on vastaanottanut selvityspyynnön ja antaa vastauksensa kuluttaja-asiamiehelle.
Kiiskilä ei kiistä tai vahvista salassapitosopimusten olemassaoloa, eikä kerro sopimuksista tarkemmin.
Omaksi-malli on Lakean oma malli, jossa vuokralainen maksaa alkupääoman ja vuokran ohessa myös ”omaa asuntoa”. Juuri tämän mallin taloyhtiöt ovat nyt konkurssiuhan alla.
Kiiskilän mukaan tilanteen ratkaisemiseksi käydyissä neuvotteluissa on pyritty turvaamaan sekä yhtiön toiminnan jatkuvuus että asukkaiden oikeudet.
– Viime vuosien aikana Lakean normaaliin liiketoimintaan on voinut ajoittain sisältyä yksittäisiä erimielisyyksiä liittyen muun muassa omaksi-sopimuksiin, vastaa Kiiskilä sähköpostitse.
Lakealta pyydetään selvityksiä jo toistamiseen
Kilpailu- ja kuluttajavirasto pyysi Lakealta pari viikkoa sitten edellisen kerran selvitystä meneillään olevasta tilanteesta. Yritys on jo tämän selvityksensä antanut.
– Lakea vastasi siihen, mitä kysyttiin. Yritys sanoo, ettei heillä ole rahaa, eikä yritys pysty täyttämään velvoitteitaan, kertoo Mika Hakamäki kilpailu- ja kuluttajavirastosta.
Moni omaksi-asunnostaan irti haluava on jäänyt nuolemaan näppejään, eikä ole saanut takaisin maksamaansa pääomaa tai asunnosta kerryttämäänsä summaa.
Tiedossa on, että Lakea on sopinut joidenkin asukkaiden kanssa, ettei heidän tarvitse maksaa vuokraa. Lakea on siis sillä tavalla ikään kuin maksanut velkaansa takaisin asukkaille.
Kuluttaja-asiamies on huolissaan asukkaiden tilanteesta kyseisissä taloyhtiöissä.
– On surkeaa luettavaa, jos sähköt katkeavat yhtiöistä, kuten Turussa. Seuraava kysymys on, ovatko vesimaksut maksamatta, ja ryhtyvätkö vesilaitokset uhkaamaan veden katkaisulla, pohtii Hakamäki.
Ryhmäkanne vielä harkinnassa
Kilpailu- ja kuluttajavirasto harkitsee myös ryhmäkanteen nostamista Lakeaa vastaan. Virasto on saanut useita yhteydenottoja Lakean asukkailta ja ”ryhmäkannetta on esitetty”.
Asia on kuitenkin vielä auki.
Käytännössä ryhmäkanne tarkoittaisi haastehakemuksen jättämistä Helsingin käräjäoikeuteen. Kuluttaja-asiamies edustaisi isompaa joukkoa ihmisiä, ja sisältö olisi, että yrityksen pitää maksaa kuluttajien vaatimukset.
Mikäli koko Lakea ajautuisi konkurssiin, se muuttaisi asioita asukkaiden kannalta. Silloin ryhmäkanne olisi turha, koska pesänselvittäjä vastaisi asioista, eikä varsinaista ”vastaajaa” enää olisi.
Yksittäiset asukkaat ovat jo jättäneet tutkintapyyntöjä poliisille.
Juttua korjattu 28.5.2025 klo 16:45 Lakean hallituksen puheenjohtajan Jaakko Kiiskilän vastausten osalta.