YK-johtajalla Tom Fletcherillä on vakava viesti.
Hän vieraili tiistaina Suomessa ja hän johtaa YK:n humanitaarista apua koordinoivaa OCHA:a. Viime lokakuussa hänet valittiin virkaansa ja puolessa vuodessa hän on sukkuloinut kymmenissä maissa ja kriisipesäkkeissä.
Humanitaarinen apu on kriisissä, koska YK:n jäsenmaat pihtailevat rahojaan.
– Olemme alirahoitettuja, hyökkäyksen kohteena ja ylikuormitettuja, kuvailee Fletcher Ylen haastattelussa.
Esimerkiksi tänä vuonna YK arvioi tarvitsevansa eri järjestöjen kautta kanavoitavaa humanitaarista apua varten 46 miljardia dollaria eli yli 40 miljardia euroa. Mutta vain noin kymmenesosa siitä on tässä vaiheessa kasassa.
– Olimme rajusti alirahoitettuja jo ennen presidentti Trumpin valintaa. Sen jälkeen on tullut leikkauksia Yhdysvaltain tukeen ja Euroopan maat ovat leikanneet tukiaan. Tilanne on vaikeutunut huomattavasti tänä vuonna, kertoo Fletcher.
Erityisesti takapakkia on tullut Yhdysvaltain vetäytymisestä.
OCHA arvioi, että humanitaarista apua tarvitsisi 310 miljoonaa ihmistä, mutta heistä 190 miljoonaa tarvitsee apua kiireellisesti. Kyse on perusselviytymisestä: ruuasta, vedestä, teltoista, lääkkeistä, terveyspalveluista.
Taustalla on ideologiaa ja puolustusmenojen lisäystä
Fletcher tiivistää lopputuloksen karusti. Ihmiset kuolevat, jos eivät saa apua.
Miksi eivät saa?
– Siinä on yhdistelmä eri syitä. Joillakin kyse on ideologiasta. Yhdysvaltain hallinto on tehnyt selväksi, että he eivät näe rooliaan kansainvälisen humanitaarisen avun esitaistelijana. Olen sanonut heille useasti, että en usko teidän rakentaneen menestystänne vetäytymällä maailmanmenosta. Mutta nämä ovat päätöksiä, joita itsenäisten valtioiden hallinnot tekevät.
Muita syitä on erityisesti Euroopassa ollut Ukrainan sota ja sen aiheuttama tarve panostaa puolustukseen.
– Laajempi kysymys on humanitaarisen avun oikeutuksesta. On tärkeää, että osoitamme olevamme tehokkaita. Että kaikki saamamme dollarit hyödyttävät ihmisiä, joita palvelemme.
Suomikin on vähentänyt apua
Suomen apu OCHA:lle järjestönä on pysynyt jotakuinkin samassa, mutta kehitysapua ja humanitaarista apua on leikattu.
Vuonna 2023 Suomi antoi humanitaarista apua 125 miljoonaa ja viime vuonna 131 miljoonaa. Tänä vuonna sitä annettaneen yli sata miljoonaa.
Fletcher tapaa Suomessa presidentin, ulkomaankauppa- ja kehitysministerin sekä eduskunnan ulkoasiainvalionkuntaa. Vaikka esimerkiksi Ruotsi, Norja ja Tanska maksavat enemmän, Fletcher asettaa sanansa diplomaattisesti.
– Suomi on tärkeä humanitaarisen avunantaja, hieno YK:n ja monenkeskisen yhteistyön tukija ja sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen tukija. Ne muodostavat puitteet sille, miten elämme yhdessä globaalina yhteisönä. Nyt ne puitteet horjuvat, yhä harvemmat valtiojohtajat uskovat niihin. Joten tarvitsemme entistä kipeämmin järjestelmän tukijoita Suomessa ja muualla.
”Unohdetaan konferenssit ja logot”
Fletcher yrittää saada vähät rahat riittämään, nyt puhutaan humanitaarisesta uudelleenasetuksesta, ”humanitarian reset”.
Sillä Fletcher tarkoittaa muun muassa paikallisten avustustoimijoiden roolin korostamista, järjestöjen toiminnan tehostamista ja yhteistyön päällekkyyksien karsimista.
– Keskitymme herkeämättä ihmishenkien pelastamiseen. Unohdetaan konferessit ja logot.
Humanitaarisia kriisejä on yhtä aikaa meneillään hurja määrä. OCHA keskittyy erityisesti 20 pahimpaan.
Lahjoittajien apuinnon väheneminen liittyy mediahuomioon: mitä vähemmän jokin kriisi on otsikoissa, sitä vähemmän sen lievittämiseen myönnetään varoja.
Esimerkkejä tällaisista niukasti huomiota saavista kriisialueista ovat Haiti, Sahelin alue ja Kongon demokraattinen tasavalta. Tällä hetkellä vakavin tilanne on Sudanissa, jossa sisällissodan takia yli 30 miljoonaa ihmistä tarvitsisi apua.
– Moniin näistä kriiseistä eivät toimittajat edes pääse, esimerkiksi Gazaan. Joten on vaikea pitää yleisön mielenkiintoa yllä. Minulle on tärkeää antaa tilaa paikallisille äänille, heidän kertomuksensa herättää mielenkiintoa ja samaistumista. Se on vastavirtaan uimista, meidän keskittymiskykymme heikkenee koko ajan. Vaarana on, että menetämme globaalin solidaarisuuden tunteen.
Korjattu 27.5. klo 16:53 Suomen tänä vuonna antaman humanitaarisen avun määrä 55:stä miljoonasta yli sataan miljoonaan euroon.