Ulkomaisten matkailijoiden määrä on romahtanut itäisessä Suomessa.
Eniten kansainvälinen matkailu on vähentynyt Etelä-Karjalassa. Kun vielä vuonna 2019 maakunnassa kirjattiin venäläisturistien ansiosta yli 230 000 ulkomaalaisten turistien yöpymistä, viime vuonna niitä kirjattiin enää hieman yli 30 000.
Samalla yrityksiltä jäävät saamatta kansainvälisten turistien tuomat matkailutulot. Etelä-Karjalassa matkailun ennätysvuonna 2019 kotimaiset ja ulkomaiset turistit jättivät maakunnan matkailuyrityksiin 35,5 miljoonaa euroa.
Kansainvälisen matkailun hiipuminen merkitsee yhdeksän miljoonan euron lovea maakunnan matkailutuloon.
Itäisen Suomen matkailuyrityksille tilanne on vaikea, sillä kotimaiset matkailijat eivät riitä pitämään kaikkia yrityksiä pystyssä.
Saimaan alueen matkailuyrityksillä on suuri hätä ja käynnissä on selviytymistaistelu.
Susanna Markkola, Visit Finland
– Saimaan alueen matkailuyrityksillä on suuri hätä, ja monet yritykset ovat kovilla. Lopettamisiakin on nähty. Nyt mennään aika ohuella, kuvailee projektipäällikkö Susanna Markkola Visit Finlandista.
Tuntematon Saimaa ei myy
Keski-Euroopan helteistä huolimatta ulkomaiset turistit löytävät vain harvakseltaan Saimaan alueelle.
Lappeenrantaan heitä saapuu Ryanairin suorilla lennoilla Italian Bergamosta, mutta tilauslentoja laskeutuu itäisen Suomen kentille harvakseltaan.
Saksalainen matkanjärjestäjä perui tämän kesän charter-lennot Savonlinnaan, koska matkat tuntemattomalle järvialueelle eivät myyneet. Sen sijaan hollantilainen matkanjärjestäjä jatkaa edelleen lentoja.
Visit Finland tukee seuraavien kolmen vuoden aikana itäisen Suomen maakuntien matkailuyrityksiä kansainvälisen markkinoinnin lisäämisessä.
– Olisi tärkeää, että yrittäjät lähtisivät paremmin kansainvälisille markkinoille, kuten Lapissa on tehty. Siellä yritykset tekevät hyvää myyntityötä ja tulokset näkyvät.
Amerikkalainen turisti ostaa luksusta
Puumalan Sahanlahti Resort on onnistunut kansainvälisessä markkinoinnissa. Viidennes lomakylässä majoittuvista on ulkomaalaisia. He tulevat, vaikka kesän säät olisivat huonoja.
– Yrittäjä laskee kannattavuutta sen varaan, että tänne tulee tietty määrä ulkomaisia turisteja. He kysyvät luksuspalveluja ja käyttävät rahaa, sanoo myyntivastaava Emmi Sipiläinen Sahanlahti Resortista.
Etelä-Savo on onnistunut muita maakuntia paremmin saamaan kansainvälisiä matkailijoita. Maakunnan matkailuyritykset ovat investoineet premium-tason majoituskohteisiin, joita on helpompi myydä matkanjärjestäjille.
Yhdysvaltalaiset turistit korvaavat venäläisten menetystä.
Patrick Heiskanen, Järvisydän Resort oy
– Meille on tulossa ensi kesänä viitisenkymmentä ryhmää Yhdysvalloista. He korvaavat venäläisturistien menetystä, iloitsee matkailuyrittäjä Patrick Heiskanen rantasalmelaisesta Järvisydän Resort oy:sta.
Glamping tekee tuloaan Saimaalle
Viime vuosina S-ryhmään kuuluva Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on investoinut erityisesti Pohjois-Karjalassa Lieksan Kolin ja Nurmeksen Bomban alueisiin.
Haasteita on varsinkin Kolilla, jossa ongelmana on sesongin lyhyys ja pitkät hiljaiset välikaudet syksyisin ja keväisin.
Samasta syystä Scandic vetäytyy Imatran Valtionhotellista.
Jatkossa S-ryhmä panostaa erityisesti kansainväliseen markkinointiin. Kohdemarkkinat löytyvät Japanista, Yhdysvalloista, Singaporen lähialueilta Kaakkois-Aasiasta sekä Ruotsista ja Saksasta.
– Meillä on hyvä mahdollisuus lähteä ottamaan merkittävämpää roolia suomalaisessa matkailussa, sanoo matkailu- ja ravitsemuskaupan johtaja Juha Helminen S-ryhmästä.
Se tarkoittaa myös investointeja.
S-ryhmä ja Kymen Seudun Osuuskauppa ovat testanneet hyvällä menestyksellä Kouvolan Tykkimäessä 2030-luvun resortin eli lomakeskuksen toimintakonseptia, glampingia.
Siihen kuuluu telttailu ja retkielämä, mutta mahdollisuus viettää lomaa myös tasokkaammin mökeissä ja huviloissa – jopa ylellisesti hotellitason mukavuuksilla.
Tätä mallia aiotaan laajentaa muualle itäiseen Suomeen.
Valtion ostamilla lennoilla turisteja Saimaalle
Huonosti myyvien tilauslentojen sijaan ulkomaisia matkailijaryhmiä voitaisiin tuoda Saimaalle reittilennoilla.
Ryhmät käyttäisivät valtion maksamia ostolentoja Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin ja Savonlinnaan. Finnair lentää myös Kuopioon.
– Kannattaisi tuotteistaa matkoja yhteistyössä Finnairin kanssa niin, että matkustajat tulevat ensin Helsinki-Vantaalle ja jatkavat sitten pienemmillä koneilla maakuntiin, sanoo Susanna Markkola Visit Finlandista.
Markkolan mukaan charter-lennoista kannattaa neuvotella uudelleen vasta sitten, kun itäinen Suomi on saatu tunnetummaksi päämarkkina-alueilla Keski-Euroopassa.