Alle neljävuotiaiden lasten vaikeat allergiset reaktiot ovat yleistyneet Suomessa.
Lastentautien erikoislääkäri Lasse Saarimäen väitöstutkimuksen mukaan anafylaksioita eli vakavia äkillisiä yliherkkyysreaktioita esiintyy suomalaislapsilla enemmän kuin ruotsalaisilla ikätovereilla.
Suomessa alle neljävuotiaiden lasten anafylaksiat kaksinkertaistuivat vuosina 2012–2020.
Suomessa vaikeisiin allergisiin reaktioihin liittyvät sairaalahoidot lisääntyivät lapsilla ja aikuisilla keskimäärin kolme prosenttia vuodessa. Ruotsissa ne puolestaan vähenivät keskimäärin viisi prosenttia vuodessa.
– Syyt eivät ole täysin tiedossa. Tämän osalta tarvitaan jatkotutkimuksia esimerkiksi siitä, mille nämä vaikean reaktion saaneet lapset ovat olleet allergisia, Saarimäki sanoo.
Saarimäen aineistosta selviää, että tapauksia on ollut Suomessa useita satoja kymmenen seurantavuoden aikana.
Ruoka-aineallergiat usein äkillisten reaktioiden syynä
Muista kansainvälisistä tutkimusaineistoista selviää, että usein pienten lasten allergiset reaktiot johtuvat ruoka-aineherkkyydestä.
– Yli puolet johtuu ruoka-aineista. Riippuen lapsen iästä, merkittävin syy on joko maito, maapähkinä tai kananmuna, Saarimäki sanoo.
Saarimäki muistuttaa, että tulos vaihtelee hieman eri maissa. Aina ei voida myöskään tarkasti osoittaa, mikä esimerkiksi päiväkodissa tarjotussa ruuassa on lopulta ollut allergisen reaktion aiheuttanut osa.
Vaikea allergia ei välttämättä heikennä lapsen elämänlaatua, vanhempien kylläkin
Saarimäki selvitti Tampereen yliopiston tutkimusryhmän kanssa myös vaikeasti pähkinäallergisten lasten elämänlaatua.
– Iloksemme havaitsimme, että vakavastikin allergiset lapset voivat ihan hyvin, kun käyttää jokseenkin karkeaa, mutta laaja-alaista mittaria.
Sen sijaan näiden lasten vanhemmilla ilmeni enemmän henkistä ahdinkoa kuin verrokkilasten vanhemmilla.
– Mielestäni se on täysin ymmärrettävää. Pieni lapsi ei välttämättä osaa kertoa itse, mille on allerginen. Vanhemmat stressaavat sitten työpaikalla, muistaako lapsi sanoa, ettei hän saa missään nimessä vaikkapa juoda maitoa.
Saarimäen mielestä allergioiden diagnostiikka on kehittynyt merkittävästi viime vuosina. Parannettavaa hän näkee hoitoonpääsyssä.
Lääketieteen lisensiaatti Lasse Saarimäen väitöskirja Severe Allergies and Health-related Quality of Life of Children with Food Allergies tarkastetaan Tampereen yliopistossa 6. kesäkuuta.