Useissa Itä-Suomen kunnissa varaudutaan järjestämään yhä enemmän petokyytejä koululaisille. Aikaisemmin petokyytejä on järjestetty susien takia, mutta viime vuosina myös karhujen takia järjestettävien kyytien määrä on hiljalleen lisääntynyt.
Itäisen Suomen kunnat julkaisivat alkuviikosta vetoomuksen, jossa ne vaativat valtiolta toimia karhun kannanhoidollisen metsästyksen edistämiseksi.
Tiedotteessa kunnat toteavat, että karhujen aiheuttamien uhka- ja vaaratilanteiden takia kunnat joutuvat järjestämään yhä enemmän petokyytejä koululaisille. Petokyydit aiheuttavat kunnille kustannuksia. Kunnat vaativat valtiota osallistumaan kyytikustannuksiin.
Pohjois-Karjalassa on maan tihein karhukanta, joka työllistää myös viranomaisia.
Yksittäisiä karhukyytejä lukuvuoden aikana
Kuluneena lukuvuonna karhukyytejä on järjestetty yksittäisissä tapauksissa Kontiolahdella ja Kiteellä. Viimeisimmäksi karhukyyti myönnettiin Kiteellä, jossa yksittäiselle oppilaalle on järjestetty kuljetus parin viimeisen kouluviikon ajaksi.
Kunnissa arvellaan, että petokyytien kysyntä nousee syksyllä, jos karhukanta jatkaa kasvuaan. Karhukyytien kysyntää rajoittaa karhujen talviuniaika, jolloin kyytejä ei tarvita.
Karhuhavainnot ovat aiheuttaneet keskustelua Kontiolahdella, kertoo kunnanjohtaja Jari Tuononen. Syksyllä kunta myönsi yhden karhukyydin. Keväällä tuli yksi hakemus, joka ei johtanut kyydin järjestämiseen.
– Karhuhavaintoja on ollut eri kylillä pitkin kevättä. Vanhemmat ovat olleet huolissaan, Tuononen sanoo.
Tuononen arvelee, että petokyydit tulevat lisääntymään jatkossa, jos karhukannalle ei tehdä mitään.
Karhukyytejä on ollut jo aiemmin
Lieksassa petokyytejä on järjestetty vuosien aikana koululaisille sekä susien että karhujen takia.
– Tänä keväänä ei ole tullut karhukyytihakemuksia, mutta keskustelua on ollut. Ei tämä ole meille mikään uusi asia, Lieksan kaupungin hyvinvointijohtaja Arto Sihvonen sanoo.
Karhuhavaintoja on ollut Lieksassakin runsaasti. Sihvonen pitää todennäköisenä, että karhukyytihakemusten määrä kasvaa syksyllä.
– Olen todella ihmeissäni, jos hakemuksia ei tule.
Ilomantsissa karhukyytejä on järjestetty aiempina vuosina, mutta tänä vuonna hakemuksia ei ole tullut.
Myös Tohmajärven sivistys- ja hyvinvointijohtaja Seija Rosti arvelee, että karhukyytejä tullaan kyselemään jatkossa, koska Tohmajärvellä on ollut useita pihakarhuhavaintoja.
Petotilanne kartoitetaan ennen kyydin myöntämistä
Yleinen käytäntö petokyydin myöntämisessä on, että kunnissa pyydetään riistanhoitoyhdistyksen lausunto alueen petotilanteesta. Monessa kunnassa yksittäinen petoeläimen ohikulku ei kuitenkaan oikeuta koulukyytiin. Kyyti myönnetään, jos petoeläin oleskelee alueella pidempään.
Osassa kunnissa petokyydit ovat enimmäkseen liittyneet susiin tai niitä ei ole kysytty lainkaan. Esimerkiksi Nurmeksessa, Juuassa ja Tohmajärvellä kyytihakemukset ovat tulleet aiemmin susien takia.