Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n tuoreen raportin mukaan on lähes varmaa, että vähintään yksi vuosista 2025–2029 on lämpimämpi kuin mittaushistorian tähän asti kuumin vuosi eli vuosi 2024. Todennäköisyys on järjestön mukaan 80 prosenttia.
Lisäksi 86 prosentin todennäköisyydellä ainakin yhtenä näistä vuosista maailmanlaajuinen keskilämpötila ylittää 1,5 °C:n rajan verrattuna esiteolliseen aikaan. 1,5 asteen rajan rikkoutumista on yritetty estää Pariisin ilmastosopimuksella.
Raportin mukaan on myös 70 prosentin todennäköisyys, että vuosien 2025–2029 lämpötilojen keskiarvo ylittää 1,5 °C:n rajan, kun vastaava todennäköisyys oli viime vuoden ennusteessa 47 prosenttia ajalle 2024–2028.
– Ilmastonmuutos etenee kiihtyvällä vauhdilla lähivuosikymmenien aikana riippumatta siitä, miten hyvin onnistumme torjuntatoimissa. Emme myöskään palaa enää viime vuosisadan viileämpään ilmastoon. Lisäksi tulva- ja kuivuusriskit kasvavat, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas toteaa WMO:n tiedotteessa.
WMO:n mukaan jokainen asteen murto-osan nousu lämpötilassa lisää sään ääri-ilmiöitä, kuten helleaaltoja, rankkasateita, kuivuutta, jäätiköiden sulamista ja merenpinnan nousua, mikä uhkaa vakavasti kestävää kehitystä, taloutta ja ihmisten hyvinvointia.
Arktinen alue lämpenee muuta maailmaa huomattavasti enemmän
Arktisen alueen lämpeneminen jatkuu ja ylittää maailmanlaajuisen keskiarvon yli kolminkertaisesti: ennusteiden mukaan tulevan viiden talvikauden (marras–maaliskuu) keskilämpötila on 2,4 °C korkeampi kuin vertailukaudella 1991–2020. Raportin mukaan merijään määrä vähenee Barentsinmerellä, Beringinmerellä ja Ohotanmerellä.
Raportti on osa WMO:n ilmastoseurantaa ja ennustetuotantoa, jonka tavoitteena on tukea päätöksentekoa tieteellisesti perustellulla ilmastotiedolla.
Kysyimme suomalaisilta, minkälaisiin kulutusvalintoihin ilmastonmuutos heitä ohjaa