Professori varoittaa: Sairauden määritelmän laajeneminen uhkaa terveydenhuollon kestävyyttä

Ylidiagnosoinnista voi olla suoranaista haittaa ihmiselle, sillä kaikissa hoidoissa on myös riskinsä.

Laborantilla kädessä kaksi koeputkea täynnä verta.
Verikoe on yleensä harmiton tutkimus, mutta se voi myös johtaa turhiin huoliin tai ylihoitamiseen. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Onko suru sairaus? Entä alkoholismi tai lapsettomuus?

Sairauksien määritelmä laajenee vähitellen. Lääkärit diagnosoivat enemmän kuin on tarpeen. Toisaalta ihmiset hakevat selityksiä oireilleen.

Yhä laajeneva sairauden määritelmä uhkaa koko terveydenhuollon kestävyyttä, sanoo Helsingin yliopiston urologian professori Kari Tikkinen. Hän puhui asiasta Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 15. toukokuuta.

Ylidiagnosoinnista hyötyvät niin lääketeollisuus, terveyspalveluyritykset kuin lääkäritkin.

Liiallisesta diagnosoinnista on kuitenkin monenlaista haittaa. Se kuormittaa sekä terveydenhuoltojärjestelmää että ympäristöä.

– Kuulemme koko ajan, että meillä on hirveät jonot terveydenhuollossa. Yksi pääsyistä on se, että käytämme paljon aikaa matalan riskin potilaiden selvittelyihin, Tikkinen sanoo.

Ylidiagnosointi voi johtaa myös turhiin huoliin ja ylihoitamiseen, mikä voi tuottaa myös inhimillistä kärsimystä.

Yksi esimerkki on verikokeet, joita voi nykyään ottaa ilman lääkärin lähetettä.

– Yleissääntönä on, että omalla rahalla ja omalla päätöksellä tehtyjä verikokeita en suosittele, sanoo terveydenhuollon professori Kristiina Patja Helsingin yliopistosta.

Hänen mukaansa ei ole juuri tieteellistä näyttöä siitä, että nämä verikokeet tuottaisivat terveyshyötyä.

Lisäksi ammattilaiset ja laitteet eivät ole oikeasti sairaiden käytettävissä, jos testejä tehdään huvin vuoksi.

Hoidosta voi olla jopa haittaa

Nykyään puhutaan paljon sairauksien varhaisen tunnistamisen ja ennaltaehkäisyn tärkeydestä. Se ei ole kuitenkaan ongelmatonta, muistuttaa terveydenhuollon professori Patja.

– Kaikki diagnostiikka sisältää aina riskin siitä, että annetaan hoitoa, josta on haittaa ihmisten terveydelle.

Esimerkiksi Patja nostaa eturauhassyövän seulonnan. Sitä selvitetään sinänsä helpolla verikokeella. Joskus syövästä kertova veriarvo voi olla koholla, vaikka oireita ei olisikaan. Se saattaa johtaa jatkotutkimuksiin ja jopa eturauhasen poistoon.

– Se voi aiheuttaa impotenssiongelmaa ja virtsanpidätysongelmia. Saatetaan aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä, Patja sanoo.

Mikä on sairaus?

Tikkinen tekee seurantatutkimusta siitä, mitä pidetään sairautena.

Ihmisillä on laaja yhteisymmärrys siitä, että syöpä on sairaus mutta ryppyinen iho ei.

Sen sijaan työuupumuksesta, silmien taittovirheestä ja erektiohäiriöstä ollaan montaa mieltä.

Ensimmäinen kyselykierros tutkimuksessa tehtiin vuonna 2010. Tänä vuonna tehtävässä kyselyssä selviää, miten paljon käsitykset ovat muuttuneet.

Diagnoosien aika -podcast käsittelee diagnoosikäsitysten muutoksia:

Diagnoosien aika