Neljä pumppuvoimalaa, parikymmentä tuulivoimahanketta, teitä sotilaskäyttöön, kaivoksia, vedyn tuotantoa. Lapin liiton suunnittelujohtaja Paula Qvick tietää, että pohjoiseen on nyt ennennäkemätön tunku.
– Lappi on Eldorado, jonne kaikki haluavat. Ja se ruuhka näkyy sitten meidän pöydällä.
Kun maakuntakaavoituksesta vastaava Lapin liitto antoi menneinä vuosina noin sata lausuntoa vuodessa, nyt saldo on toukokuussa jo 70.
Lausunnoissa pitää arvioida, ovatko eri hankkeet sopusoinnussa maakuntakaavan kanssa vai asettuuko esimerkiksi suojelualue, pohjavesialue tai geologinen muodostuma esteeksi. Viranomaisneuvottelutkin työllistävät.
Samalla pitäisi päivittää Lapin maakuntakaava kolmen kaivossuunnitelman sekä isojen väylähankkeiden ja sotilaallisten hankkeiden osalta.
Päälle kaatuva työmäärä on sellainen, että neljä vuotta suunnittelujohtajana toiminut Qvick päätti irtisanoutua. Asiaan vaikutti myös halu irrottautua kahden paikkakunnan välillä reissaamisesta.
– Työn tavoitteet ja resurssit eivät kohtaa, joten päätin jättää tilaa nuoremmille ja nohevammille.
Naton intressit painavat eniten
Maakuntaliiton työvoimatilanteeseen puuttui jopa talousjärjestö OECD tuoreessa maaraportissaan. Se toteaa, että Lapin liiton viisi aluesuunnittelijaa ei riitä alueelle, joka on pinta-alaltaan kolmasosa Suomesta.
Qvickin mukaan OECD pelkää ennen kaikkea sitä, että kaivoshankkeet eivät etene. Jos kaavoitus jumittaa maakuntaliitossa, eivät kunnat pääse tekemään omaa kaavoitusta.
EU-komissio on nostanut useita Lapin kaivoshankkeita Euroopan tärkeimpien joukkoon.
Kaivoksia koskevien vaihemaakuntakaavojen aikatauluja on kuitenkin jo lykätty, koska lähes kaikkia muita tehtäviä sitovat määräajat. Lausuntopyyntöihin on tavalla tai toisella reagoitava aina.
Lapin liitto on nostanut neljästä vaihemaakuntakaavasta tärkeimmäksi huoltovarmuushankkeita sisältävän kaavan. Turvallisuus- ja liikennevaihemaakuntakaava sisältää esimerkiksi raideleveyden muutoksen, Puolustusvoimien haluaman Kutturantien ja Lappiin visioidun Tunturiradan.
– Sen yleinen vaikuttavuus ja merkittävyys on suurempi kuin pelkkää Lappia koskeva, Qvick perustelee priorisointia.
Kun geopoliittiset tarpeet painavat, joustoa haetaan kaivoskaavoista. Qvick arvelee, että jatkossa myös lausuntojen antamiselle joudutaan pyytämään lisäaikaa.
Maankäyttö on harvoin läpihuutojuttu
Työmäärän lisäksi kaavoittajia haastavat Lapin erityispiirteet: poronhoito, saamelaisten kotiseutualue ja suuri suojeltujen alueiden määrä. Kolmasosa Lapin maa-alasta on suojeltua eli alueen käyttöä koskee tukku rajoituksia.
Yksimielisyyttä maankäytön suunnitelmista on harvoin. Esimerkiksi Puolustusvoimien toivoma Kutturantie sai täystyrmäyksen paliskunnilta, Saamelaiskäräjiltä ja addressin keränneiltä paikallisiltakin.
– Siinä on paljon tekemistä ja neuvotteluja eri osapuolten kanssa, Paula Qvick toteaa aluesuunnittelusta Lapissa.
Rahat ja työvoima riittävät Qvickin mukaan lain vaatimaan eri osapuolten kuulemiseen, mutta eivät enempään. Esimerkiksi saamen kielellä järjestetyt kuulemiset maksavat kymmeniä tuhansia euroja.
– Vaikka tietysti toiveita on paljon suuremmastakin osallistamisesta.
Maakuntaliiton rahoitus tulee kunnilta ja Qvick toivoo rahaa löytyvän edes yhden lisätyöntekijän palkkaamiseen aluesuunnitteluun. Valtiolta odotetaan rahaa selvityksiin, jotta Lapin kuntien rahoja ei kuluisi niihin.
Näitä asioita Qvick ei kohta enää mieti. Hän aikoo perustaa konsulttiyrityksen ja tehdä töitä sen verran, että elämään mahtuu vaihteeksi vapaa-aikaakin.