SEINÄJOKI. Seinäjoen Jalkapallokerhon skotlantilaisella päävalmentajalla Stevie Grievellä on sen verran pilkettä silmäkulmassa, että häneltä on helppo saada suora vastaus koko maailmaa puhuttavaan mysteeriin.
Onko Loch Ness -järvessä todella hirviö?
– Tietenkin. Kyrkösjärvestä sitä on turha etsiä. Loch Nessissä se on ehdottomasti. Se auttaa kivasti turismiluvuissa, skotti nauraa.
Seinäjoen Kyrkösjärvestä voi toki käydä narraamassa ahventa ja haukea, mutta toista kauttaan SJK:n päävalmentajana toimivalla Grievellä on mielessään isot vonkaleet, sekä suuret yleisöt.
SJK:n Suomen mestaruudesta tulee kuluneeksi 10 vuotta ja Suomen cupin mestaruutta seinäjokiset ovat juhlineet yhdeksän vuotta sitten.
– Olen vähän lupaillut joukkueelle, että jos pääsemme cupin finaaliin, pukeudun ehkä kilttiin. Käytin sitä edellisen kerran vuosia sitten häissäni, joten minun täytyy ensin pudottaa hieman painoa. Se on vaikeaa, koska pidän suklaasta, Grieve hymyilee.
Jo lyhyellä tutustumisella voi todeta, ettei Grieve ota elämää tai itseään liian vakavasti.
Sulkapallovalmentajasta tv-tähdeksi Intiaan
Jalkapallo on vienyt 200 kilometrin päässä Loch Nessistä, Skotlannin Perthissä, syntynyttä 38-vuotiasta Grieveä ympäri maailman jo yli vuosikymmenen.
Hän kuuluu siihen kasvaneeseen ryhmään Veikkausliigan päävalmentajia, joilla ei ole takanaan uraa pääsarjatason pelaajana. Grieven ura valmentajana alkoi oikeastaan sulkapalloilun parissa.
– Olin 15-vuotias ja tykkäsin opettaa lapsille futsalista tuttuja kikkoja. Sitä kautta minut pyydettiin valmentajaksi sulkapallokouluun. Aluksi työ oli sitä, että innostin lapsia nauttimaan pelaamisesta ja treenaamisesta.
– Melko pian mukaan tulivat jalkapalloilijat ja ajatukseni kääntyivät siihen, että millaisilla harjoitteilla saisin heitä kehittymään lajissa paremmiksi, Grieve avaa uransa alkutavalta.
Grieve keräsi ahkerasti kokemusta juniorivalmentajana Skotlannissa ja kehittyi samaan aikaan vuosi vuodelta jalkapalloanalyytikkona. Vuonna 2014 tie vei yllättäen valmentajaksi Intiaan. Siellä hän sai myös oman tv-ohjelman Mind game, jossa hän analysoi muun muassa Mestareiden liigaa.
– Sieltä on jäänyt hyviä muistoja. Katsojia oli reilut 20 miljoonaa. Koen, että tv-työstä on ollut hyötyä myös valmennustyössä. Osaan palastella peleistä olennaiset kohdat ja pointata ne pelaajille, Grieve näkee.
Delhin jälkeen Grieve on ehtinyt tehdä töitä jalkapalloilun parissa myös Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Skotlannissa. Välillä valmentajana, mutta myös pelaajatarkkailijana sekä lajianalyytikkona eri seuroille.
Jatkosopimus SJK:n kanssa
Grieven tie Suomeen aukesi SJK:n entisen pelaajan ja nyt myös entisen teknisen johtajan, walesilaisen Richard Dormanin kautta. Grieve valmensi toissakaudella SJK Akatemiaa Ykkösessä ja suoritti samalla Veikkausliigaan vaadittavan Uefa Pro -valmennuslisenssin.
Nyt skotti on toista kauttaan Veikkausliiga-joukkueen pääkäskijä. Käskijän sijaan Grieve tosin toivoo olevansa enemmänkin opettaja.
– Valmentajan tehtävä on auttaa pelaajaa. Jotkut pelaajat eivät halua apua, ja se on ihan ok. Suurin osa pelaajista kuitenkin haluaa. Silloin valmentajan on tarjottava se tuki, jolla pelaaja saa työurallaan maksimin irti itsestään, Grieve muotoilee.
SJK solmi hiljattain Grieven kanssa jatkosopimuksen, joka ulottuu kauden 2027 loppuun asti. Joukkue on tarjonnut tällä kaudella suurelle yleisölle viihdyttävää jalkapalloa. Se on laukonut Veikkausliigassa eniten ja maaliverkkokin on soinut ahkerasti.
– Minulle jalkapallo on edelleen yleisön peli, kuten ennen vanhaan. Valitettavasti siitä on tullut suurta bisnestä ja moni kokee itse pelin nykyään tylsäksi. Me haluamme tarjota katsojille viihdettä, sellaisella pelitavalla josta pelaajatkin tykkäävät.
– Toki voitoilla on väliä, mutta jos et voita tyylillä ja hyvällä pelillä, niin mitä iloa siitä on? Suurin kohteliaisuus valmentajalle on se, että yleisö on valmis maksamaan nähdäkseen pelimme, Grieve avaa pelikirjaansa.
Grieve vaatii muutoksia Veikkausliigaan
Skotti arvostaa Veikkausliigan taktista sekä teknistä osaamista niin pelaajien kuin valmentajien osalta. Kehityskohteita hän silti löytää helposti.
– Jos halutaan, että pelaajat ja Veikkausliiga kehittyvät, täytyy pelaajille sallia kovempaa peliä. Fyysisen kehityksen myötä Suomesta myytäisiin pelaajia huippusarjoihin 10 miljoonalla eurolla, kuten vaikka nyt Norjasta. Siitä hyötyisi myös maajoukkue, joka pääsisi säännöllisesti arvokisoihin, Grieve luettelee.
– Paremmilla eurooppalaisen pelin valmiuksilla Veikkausliiga-seurat pääsisivät pidemmälle europeleissä, mikä tarkoittaisi suurempia rahavirtoja seuroille. Sitä kautta olisi enemmän mahdollisuuksia panostaa myös kehitystyöhön, eikä nuorilla lahjakkuuksilla olisi niin kiire ulkomaille. Mikä ei aina ole paras vaihtoehto, SJK-päävalmentaja jatkaa.
Kova pelityyli on Grievellä tullut jo skotlantilaisena verenperintönä, mutta mitä muuta skotlantilaista miehestä löytyy?
– Punainen tukka ja joskus vähän äksy luonne, Grieve nauraa.
Äksyä luonnetta ei ole haastattelun aikana tullut esille, harvemmin pelikentän laidallakaan.
– Jos työn ottaa liian vakavasti, alkaa se näkyä ympärillä. Uskon enemmän positiiviseen ilmapiiriin, Grieve päättää.
Uuden sukupolven valmentajat
Stevie Grieven lisäksi Veikkausliigassa on tällä kaudella monia muitakin alle 40-vuotiaita päävalmentajia, jotka ovat pelaajauriensa sijaan panostaneet jo varhaisessa vaiheessa valmennuspuolelle. Esimerkiksi HJK:n kurssin tilapäisenä päävalmentajana kääntänyt Miika Nuutinen.
Yle Urheilun jalkapalloasiantuntija Antti Pohja vertaa joukkueen valmentamista yritysmaailmaan, missä toimitusjohtajan pallille voi edetä kahta eri reittiä.
– Valmentamisessa olennaista ei ole tiedon määrä, vaan se, miten pelaajat saadaan toimimaan halutulla tavalla. Se on lopulta ainoa asia, jolla on merkitystä.
Pohjan mukaan päävalmentajan eli toimitusjohtajan on ymmärrettävä laaja-alaisesti liiketoiminnasta ja hahmotettava kokonaiskuva yrityksensä tilanteesta, kilpailijoista, mahdollisuuksista, uhkista, heikkouksista, vahvuuksista ja rakennettava pelitapa, joka vie kohti strategisia tavoitteita.
Myös ”hihnalta” voi nousta toimitusjohtajaksi, mutta se vaatii ihmisessä suuren muutoksen.
– Molemmat reitit ovat mahdollisia. Nykypäivänä valmentaminen alkaa jo varhaisessa iässä, ja moni huippuvalmentaja on pelin evoluutiovauhdin vuoksi yhä nuorempi, koska pelaajaura ei ole hidastanut valmentajan urapolkua.
Katso alta Urheiluruudun henkilöjuttu Stevie Grievestä.