Trondheimin MM-kilpailut osoittivat norjalaisten olevan todellista hiihtokansaa. MM-kisoja seurasi yli 230 000 katsojaa stadionilla ja yli 170 000 latujen varsilla ja metsässä. Suurista katsojamääristä huolimatta hiihtojuhlat muuttuivat taloudelliseksi katastrofiksi.
MM-hiihtoja järjestävä yritys oli odottanut kisoista 15 miljoonan kruunun (noin 1,3 miljoonaa euroa) ylijäämää, mutta NRK:n tietojen mukaan näillä näkymin kisoista tuleekin 20 miljoonan kruunun (noin 1,7 miljoonaa euroa) alijäämä. Kisajärjestäjät saivat ennen MM-kisoja vielä 10 miljoonan (870 000 euron) lisärahoituksen.
Kisajärjestäjien hallituksen puheenjohtaja Åsne Havnelid ei halunnut paljastaa NRK:lle tarkkoja lukuja, mutta myönsi tappiollisen summan olevan huomattava. Osittain Trondheimin kunnan omistama yritys saattaa tämän takia hakeutua konkurssiin.
Tappioiden taustalla on monia syitä. Muun muassa oikullinen sää vaikutti lipputuloihin ja kasvatti turvallisuus- ja kuljetuskustannuksia. Hyvistä katsojaluvuista huolimatta lipputulot ovat NRK:n mukaan jääneen 6 miljoonaa kruunua (520 000 euroa) alle budjetin. Järjestäjien piti alentaa hintoja huonon sään takia ja VIP-lippuja oli odotettua vaikeampi myydä.
Kisajärjestäjien oli tarkoitus käyttää budjetoitu ylijäämä lapsia ja nuoria tukevaan toimintaan sekä hiihtourheilun rakentamiseen tulevaisuutta varten.
Norjan hiihtoliiton kannalta MM-kisojen taloudellisella kyykkäämisellä voi olla merkittäviä seurauksia. Liiton talous on ollut kireä jo usean vuoden ajan ja liitossa oli NRK:n mukaan toivottu, että MM-kisat toisivat tähän helpotusta. Norjan hiihtoliitto oli lainannut MM-kisajärjestäjille 8 miljoonaa kruunua (noin 700 000 euroa), eikä sitä ole vielä maksettu takaisin.
Norjan hiihtoliitto omistaa MM-kisoja järjestävästä yrityksestä 60 prosenttia. Liiton puheenjohtaja Tove Moe Dyrhaug myönsi medialle lähettämässään sähköpostiviestissä, että talousluvuilla on pitkäaikaisia seurauksia, ei vain taloudellisesti, vaan myös mainehaittana.
– Jälkikäteen ymmärrämme, että on alueita, joita olisimme voineet seurata ja suunnitella paremmin, Havnelid totesi ja kertoi, että koko MM-hankkeen toteutusta on tarkasteltava kriittisesti ja rehellisesti.
Kun Oslossa järjestettiin 2011 MM-hiihdot, kisajärjestäjät tekivät tuolloin 68 miljoonan kruunun (noin 5,9 miljoonaa euroa) voiton.
MM-hiihtojen järjestämisen vaikeuksista on myös Suomessa kokemusta. 2017 järjestetyt Lahden MM-kisat olivat Lahdelle ja Suomelle urheilullisesti suuri menestys, mutta tulos painui miinukselle 1,6 miljoonan euron verran.
Lähteet: NRK, SVT
Päivitys kello 13.34: Lisätty Tove Moe Dyrhaugin kommentti.