Satakunnan Sininauhan Lissu Social Club, tuttavallisemmin Lissu on neljän toimintavuotensa aikana osoittanut tarpeellisuutensa. Päivittäin Porin keskustassa sijaitsevassa kohtaamispaikassa käy noin 50 ihmistä. Nyt paikan kohtalo on vaakalaudalla.
Hallituksen leikkausten vuoksi rahoitus on turvattu ainoastaan tämän vuoden loppuun saakka. Lissun toimintaa rahoittaa tällä hetkellä sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA.
STEAn rahoituksen huvettua monet muutkin yhdistykset ja järjestöt eri puolilla maata ovat olleet vastaavassa ahdingossa viime vuosina. Esimerkiksi Kotkan Karhulassa sekä Haminassa mielenterveys- ja päihdeongelmaisia auttanut Kakspy ry joutui ajamaan alas klubitalotoimintansa aiemmin kevättalvella STEAn rahoituksen kuivuttua.
Huhtikuun lopulla pidetyssä hallituksen puoliväliriihessä päätettiin STEA-avustusten määrärahoihin kohdistuvasta 10 miljoonan euron lisäleikkauksesta.
Lissun jatko on turvattava
Porin kaupunki ja Satakunnan hyvinvointialue on käynyt Sininauha-yhdistyksen kanssa neuvotteluita toiminnan jatkorahoituksesta. Lissu Social Clubin toiminta koetaan äärimmäisen tärkeäksi ja sen jatko on turvattava.
– Etsimme parhaillaan ratkaisua hyvinvointialueen ja STEAn kanssa. Uskon, että löydämme tavan turvata Lissun tulevaisuus, toteaa controller Marjukka Palin Porin kaupungilta.
Lissun matalan kynnyksen palveluiden merkitys on erittäin suuri. Lissun toiminta on vahvasti ennalta ehkäisevää ja kuntouttavaa. Toiminta on myös kustannustehokasta. Jos toiminta lakkaa, se näkyy palvelujen kasvavana tarpeena.
– Kävijöillä kuntoutuminen ja kiinnittyminen yhteiskuntaan tarkoittaa sitä, että he löytävät arkeensa rutiineja ja samalla he ovat löytäneet yhteisön, jossa heillä on turvallinen ja hyvä olla, kertoo Marjukka Palin.
Lissun ansiosta Porin keskusta on rauhoittunut. Vuonna 2021 Porin kaupunkikeskusta ry, eli Porikorttelit, valitsi Lissun vuoden keskustateoksi.
Evelle ja Ninalle Lissu on toinen koti
Eve Vuori ja Nina Ojala käyvät Lissussa päivittäin. He suhtautuvat pelonsekaisin tuntein tietoon Lissun toiminnan mahdollisesta loppumisesta.
Molemmat kertovat Lissun olevan heille kuin toinen koti. He pelkäävät, mitä tulee tapahtumaan, jos Lissu suljetaan.
Eve Vuorelle Lissu tuo rutiinia arkeen ja auttaa häntä pysymään kuivilla.
– Riski on olemassa, että sorrun. Pelottaa. Lähtee pohja pois kaikelta, en uskalla edes ajatella mitä tapahtuu.
Nina Ojala ja Eve Vuori uskovat, että Lissun sulkeminen näkyy kaupungin keskustassa.
– Katukuvaan ilmestyvät huumeruiskut, neulat, kaljapullot ja tölkit. Mahdottomaksi meno menee, poliisit ja sossutkin sen tietävät, toteaa Nina Ojala.
– Tuolla me sitten hillumme ihmisten vaivoina, ennustaa Eve Vuori.
Moni kantaa ylpeänä lissuhupparia
Satakunnan Sininauhan kehittämispäällikkö Iida Makkosen mielestä Lissussa ainutlaatuista on se, että sen toiminta on suunniteltu alusta asti yhdessä kävijöiden kanssa.
Lissulaiset ovat olleet muovaamassa paikasta ja sen toiminnasta haluamaansa.
Sitoutumista osoittaa esimerkiksi se, että moni lissulainen on hankkinut itselleen omakustanteisesti lissuhupparin.
– Harva laittaisi hyvinvointialueen aikuissosiaalityön hupparia päälle. Lissun toimintaa ei mielletä auttamistyöksi vaan se on paikka, josta ihmiset ovat ylpeitä.
Mahdollinen sulkeminen näkyy katukuvassa
Iida Makkonen uskoo, että Lissun mahdollisella sulkemisella on useita vaikutuksia.
Jos kohtaamispaikka puuttuu, ihmiset kokoontuvat kaupungin keskustassa ja hälytystehtävät lisääntyvät. Monet kävijät voivat jäädä yksin ja syrjäytyä helpommin.
Lissun sulkeminen nostaa Makkosen mielestä myös terveydenhuollon kustannuksia. Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö kasvaa.
Makkosen mielestä kyse on siitä, että jokainen saa tuntea olevansa tärkeä ja tervetullut.
– Jokainen voi eläytyä tilanteeseen, jossa joka paikasta häädetään pois. Eikä mihinkään ole tervetullut.
Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Pekka Lund arvioi, että viisi vuotta sitten Lissu olisi saanut toiminnalle suurella todennäköisyydellä vakituisen rahoituksen. Säästöjen takia uusia vakituisia valtionavustuksia ei ole mahdollista saada.
Lissun toiminnan pyörittämiseen tarvittaisiin 180 000 euroa vuosittain. Marginaalisia pennosia hyvinvointialueen budjetissa, arvioi Pekka Lund.
Lundin mukaan Lissussa tehdään juuri sitä työtä mitä varten hyvinvointialueet on perustettu. Ihmisiä autetaan ajoissa, jotta ongelmat eivät kasva suuriksi ja vaadi kallista erikoissairaanhoitoa.
– Jos tähän ei riitä rahaa, se maksetaan sitten moninkertaisesti erikoissairaanhoidossa. Hölmöläisten hommaa: leikataan yhdestä päästä peittoa, ja sitten tarvitaan toiseen päähän kuusinkertainen määrä kangasta.