Pohjois-Savon alueellinen riistaneuvosto on kyllästynyt valkoposki­hanhien haittoihin – vaatii lupaa metsästää

Pohjois-Savon alueellinen riistaneuvosto on huolissaan alueen kasvaneesta valkoposki­hahikannasta ja niiden aiheuttamista viljely­vahingoista.

Valkoposkihanhet lentävät pellon yläpuolella.
Valkoposkihanhia Kontiolahden Pöllövaarassa lokakuussa 2024. Kuvituskuva. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ely-keskus

Pohjois-Savon alueellinen riistaneuvosto vaatii mahdollisuutta alkaa metsästää valkoposkihanhia. Riistaneuvosto on huolissaan alueen kasvaneesta valkoposkihanhikannasta ja niiden aiheuttamista viljelyvahingoista.

Valkoposkihanhi on rahoitettu luonnonsuojelulailla, eikä sitä saa metsästää myöskään EU:n lintudirektiivin mukaan.

Riistaneuvoston puheenjohtajan Risto Juntusen mielestä tilanne on järjetön.

– Maanviljelijät joutuvat kärsimään eläimistä, jotka olisivat poistettavissa. Haluamme keskustelua siitä, että lainsäädäntö muuttuisi niin, että valkoposkihanhia saisi metsästää.

Riistaneuvoston mukaan valkoposkihanhet pitäisi siirtää luontodirektiivin II-liitteeseen, jotta kantaa voitaisiin säädellä syysaikaisella metsästyksellä. Kannan kasvun hillitseminen vaatii riistaneuvoston mielestä suunnitelmallista metsästystä koko muuttoreitin alueella.

– Ihannetilanne olisi se, että valkoposkihanhille tulisi metsästysaika, ja lisäksi niitä saisi metsästää myös poikkeusluvilla.

Ilmaston lämpeneminen ja valkoposkihanhien kannan kasvu ovat muuttaneet lintujen muuttoreittiä. Tuhatpäiset pelloilla laiduntavat hanhiparvet ovat riistaneuvoston mukaan arkipäivää myös Pohjois-Savossa.

– Ongelma koskee koko Pohjois-Savoa. Missä on maanviljelystä, siellä on myös tuhoja, Juntunen toteaa.

Kevään ensimmäinen rehukanta menetettiin Pohjois-Savossa paikoin kokonaan, kun valkoposkihanhet viipyivät pelloilla odottamassa suotuisia tuulia.

Riistaneuvosto näkee, että syysviljojen viljely valkoposkihanhien muuttoreiteillä on jo käytännössä mahdotonta. Korvausten pitäisi riistaneuvoston mielestä kattaa todelliset taloudelliset vahingot, jotka koituvat viljelijälle hanhituhoista.

– Mielestäni korvaukset eivät riitä kattamaan sitä työmäärää, mitä viljelyyn uhrataan, Juntunen sanoo.

Valkoposkihanhen kanta on kasvussa, ja riistaneuvoston mielestä nykyinen 1,5 miljoonan hanhen kanta on vähintään kaksinkertainen, kun sitä verrataan kannalle määriteltyyn suojelutasoon.

Maa- ja metsätalousministeriö asetti vuosi sitten keväällä työryhmän, joka valmistelee valkoposkihanhen ja merimetson siirtämisestä riistalajeiksi. Toukokuun alussa eduskunnan ympäristövaliokunta antoi tukensa ehdotukselle, joka mahdollistaisi merimetsojen ja valkoposkihanhien metsästyksen Suomessa. Valkoposkihanhet aiheuttavat maataloudelle vuosittain noin 2–4 miljoonaa euron vahingot.