Oululaistutkijoiden löytö aurinkomyrskyistä pisti uusiksi riskiarviot, jotka koskevat kaikkea sähköistä infrastruktuuria

Auringon protonipurkaukset voivat olla erittäin vaarallisia nykyteknologialle ja ihmisille. Jos 14 000 vuoden takainen purkaus tapahtuisi nyt, sen seuraukset olisivat vakavia.

Suurin tunnettu aurinkomyrsky ei vaikuttanut jääkauden ajan ihmisten työvälineisiin. Nykyteknologiaan niin massiivinen purkaus sen sijaan kyllä vaikuttaisi paljonkin.

Kehittynyt yhteiskunta on hyvin haavoittuva laajamittaisille avaruussään ilmiöille. Auringon äkilliset hiukkaspurkaukset voivat aiheuttaa suuria riskejä nykyaikaiselle teknologialle, sähköverkoille, satelliiteille ja ihmisille.

Oulun yliopiston avaruusfysiikan ja tähtitieteen tutkimusyksikkö on löytänyt voimakkaimman tähän mennessä tunnetun auringon protonipurkauksen jääkaudelta.

Menneisyydessä ihmiset saattoivat lähinnä ihailla revontulia, mutta tänä päivänä tällainen purkaus aiheuttaisi ihan toisenlaisia vaikutuksia kuin 14 000 vuotta sitten.

Siksi menneiden tapahtumien ymmärtäminen auttaa sekä varautumaan tulevaan että tukemaan monia eri tieteenaloja.

Aiheesta ovat uutisoineet muun muassa Forbes, Independent, Yahoo, Heute, Trill, Earth and Planetary Science Letters.

Kuvassa tutkijatohtori Kseniia Golubenko nojailee liitutauluun.
Avaruusfyysikko Kseniia Golubenko korostaa monitieteisen yhteistyön merkitystä. Tietojen yhdistäminen auttaa ymmärtämään, miten auringon tapahtumat vaikuttavat eri aikakausina ja olosuhteissa. Kuva: Janne Körkkö / Yle

Säteily on vaarallista ja rikkoo puhelimet

Menneiden tapahtumien ymmärtäminen auttaa sekä varautumaan tulevaan että tukemaan monia eri tieteenaloja.

Jääkauden aikaisen maksimipurkauksen aiheuttaman aurinkomyrskyn vaikutukset arkeen olisivat nykyään moninaiset.

– Voimakas protonipurkaus on hyvin vaarallinen ihmisille ja teknologialle, sanoo tutkijatohtori Kseniia Golubenko Oulun yliopiston avaruusfysiikan ja tähtitieteen tutkimusyksiköstä.

Esimerkiksi lentoreitti Helsingistä Tokioon kulkee pohjoisen napa-alueen kautta. Jos ihminen lentää tällaisen purkauksen aikana napa-alueella, hän saa lennon aikana suuren säteilyannoksen. Se on Golubenkon mukaan hyvin vaarallista terveydelle. Vaikka suoraa näyttöä vaikutuksista DNA:han ei ole, asiaa tutkitaan.

Tutkimuslaitteistoa ja tietokoneita.
Puulinnanmaalla sijiatsevassa erillisessä rakennuksessa on Oulun yliopiston tutkimuslaitteisto, jolla mitataan avaruussäteilyä. Kuva: Janne Körkkö / Yle

Massiivinen protonipurkaus näkyisi monen elämän kannalta keskeisen välineen, älypuhelimen käytössä.

Myös maksuteknologia on hyvin haavoittuvaa.

– Minä en käytä käteistä. Kaupassa ei voisi todennäköisesti maksaa, koska internetyhteydet katkeaisivat, sanoo Golubenko.

Sama koskisi joukkoliikennettä, kaikkea verkkomaksamista sekä muuta verkon varaan rakennettua toimintaa.

Oulun yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun kyberturvallisuuden professori Kimmo Halusen mukaan nykyinen digitaalinen infrastruktuuri on valitettavan haavoittuvaa voimakkaille purkauksille. Niin moni asia on riippuvainen siitä, toimiiko tietoliikenne vai ei.

– Tämä koskee sekä avaruudessa olevaa satelliitti-infrastruktuuria että riittävän voimakkaan myrskyn sattuessa myös maanpäällistä infrastruktuuria, kuten sähköverkkoja ja tietoliikenneverkkoja, sanoo Halunen.

Tutkimuslaitteistoa ja tietokone.
Avaruudesta kulkeutuvaa kosmista säteilyä on Oulun yliopistossa tutkittu jo pitkään. Puulinnanmaalla sijaitsevan erikoisen rakennuksen sisältä löytyy vuosikymmeniä vanha neutronimonitorilaite ja yliopiston ensimmäinen mikrotietokone. Kuva: Janne Körkkö / Yle

Myrsky oli 500 kertaa voimakkaampi kuin vuonna 2005

Jääkauden aikainen purkaus oli arviolta 500 kertaa voimakkaampi kuin vuoden 2005 hiukkasmyrsky, joka jo aiheutti häiriöitä GPS-järjestelmissä. Myös Carringtonin myrsky 1859 ja vuoden 2003 Halloween-myrsky sekoittivat viestintäjärjestelmiä.

Golubenkon ja professori Ilya Usoskinin tutkimus osoittaa myös, että äärimmäisiä auringon tapahtumia voi olla enemmän kuin aiemmin on uskottu.

Jos voimakas purkaus olisi tiedossa, lentoreittejä voitaisiin muuttaa riskien vähentämiseksi. Myös satelliittien suojaaminen vaatii tietoa mahdollisten purkausten voimakkuudesta.

Golubenko korostaa monitieteisen yhteistyön merkitystä: radiohiilen mittaus, ilmakehämallinnus ja muun tiedon yhdistäminen auttaa ymmärtämään, miten auringon tapahtumat vaikuttavat eri aikakausina ja olosuhteissa.

Tieto on tärkeää myös biologian ja lääketieteen kannalta esimerkiksi lentomatkustajien suojelemiseksi.