Elämä päättyi, eläke jatkui – kuolin­ilmoituksen matelu postissa johti erikoiseen tapahtuma­ketjuun Kemijärvellä

Kirjepostilla lähetetään yhä tuhansia kuolin­ilmoituksia, vaikka aina posti ei löydä perille.

Hautakivi, jonka eteen on aseteltua kasveja ja lyhty, jossa palaa led-kynttilä.
Virallinen tieto kuolemasta kulkee usein yhä tavallisen kirjepostin mukana. Kuvituskuva. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Digi- ja väestötietovirasto saa edelleen vuosittain tuhansia kuolinilmoituksia tavallisena kirjepostina. Määrä on kuitenkin vähenemään päin, kertoo Digi- ja väestötietoviraston johtava asiantuntija Minna Kökkö. Viime vuonna luku oli vielä 14 000, mutta jäänee tänä vuonna 10 000 ilmoituksen tienoille.

Suomessa tapahtuneista kuolemista noin puolet ilmoitetaan sairaaloista ja muista terveydenhuollon toimintayksiköistä sähköisesti suoraan väestötietojärjestelmään. Muissa tapauksissa tieto kuolemasta ilmoitetaan Digi- ja väestötietovirastoon rekisteröitäväksi, usein tavallisena kirjepostina.

– Kuolintietojen sähköisen suorailmoittamisen osuus on viime vuosina tasaisesti kasvanut, ja tavoitetilassa tiedot henkilöiden kuolemista päivittyvät pääsääntöisesti terveydenhuollon tietojärjestelmistä suoraan väestötietojärjestelmään, Kökkö kertoo.

Lähes kaikki lasten syntymät ilmoitetaan jo nyt väestötietojärjestelmään suoraan sairaaloista.

Eläkettä edesmenneelle

Pirkanmaalaisen Juhanin isäpuoli menehtyi Kemijärvellä 14. maaliskuuta kuluvana vuonna. Kemijärven hyvinvointikeskus Lapponia lähetti protokollan mukaan kirjepostilla tiedon vainajan poismenosta Digi- ja väestötietovirastoon.

Huhtikuussa Juhanin äiti soitti pojalleen ihmetellen, miksi edesmenneen puolison eläkettä maksettiin edelleen. Juhanin velipuoli otti yhteyttä Rovaniemen väestötietovirastoon, jossa kerrottiin, että heidän tietonsa mukaan edesmennyt isä on edelleen hengissä. Toisin sanoen tieto vainajan poismenosta ei ollut koskaan saapunut heille.

Juhani esiintyy jutussa toisella nimellään äitinsä yksityisyyden suojaamiseksi.

Juhani otti yhteyttä Lapponiaan, josta kerrottiin, että tieto vainajan poismenosta on lähtenyt heiltä kirjeitse 23. maaliskuuta. Lapponiasta laitettiin uudestaan viesti salatulla sähköpostilla Digi- ja väestötietovirastoon.

25. huhtikuuta tieto Juhanin isäpuolen kuolemasta saavutti Digi- ja väestötietoviraston, ja seuraavana päivänä vainaja haudattiin. Asia ei kuitenkaan ollut vielä selvä, sillä pian kävi ilmi, että Digi- ja väestötietovirastoon tulleessa dokumentissa vainajan kuolinilmoitukseen oli laitettu väärä päivämäärä.

– Tämä oli jo ihan kuin jostain Kummelista. Saattaisi naurattaa, jos ei sattuisi omalle kohdalle, Juhani ihmettelee.

Juhani oli asiasta yhteydessä Lapponiaan. Toukokuun loppupuolella Digi- ja väestötietovirastoon saapui korjattu versio, jossa oli oikea kuolinpäivä.

Yle on nähnyt kuolemaa liittyviä dokumentteja ja tapaukseen liittyvää viestittelyä.

Juhanille tapauksesta jäi huono maku. Hän kertoo käyttäneensä tunteja puhelimessa asian selvittelyn vuoksi, ja moni asia on mutkistunut, kun oikeat paperit puuttuvat. Esimerkiksi perunkirjoitukset on tehtävä kolmen kuukauden sisällä vainajan poismenosta verotuksellisista syistä, ja Juhanin isäpuolen tapauksessa aikaraja täyttyy aivan pian.

Harmissaan hän on myös äitinsä vuoksi.

– 84-vuotias äitini kysyi minulta hiljattain kyynelehtien, milloin tämä vittuilu loppuu, Juhani kertoo.

Kirjeiden katoamiset yksittäistapauksia

Digi- ja väestötietoviraston johtava asiantuntija Minna Kökön mukaan tilanteet, joissa kirje ei löydä virastoon perille, ovat yksittäisiä ja verrattain harvinaisia. Toistuvia syitä vastaaviin tilanteisiin ei ole Digi- ja väestötietoviraston tiedossa.

Myöskään Postilla ei ole ei tarkkaa tilastointia siitä, kuinka paljon kirjeitä vuosittain häviää. Postin viestinnästä kerrotaan, että kadonneiden kirjeiden osuus kaikista lähetyksistä on kuitenkin erittäin pieni.

Digi- ja väestötietoviraston tavoite on päästä eroon kuolinilmoitusten lähettämisestä kirjepostilla. Virasto tekee yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa suorailmoittamisen edistämiseksi. Täydelliseen digiaikaan siirtymiseen on kuitenkin vielä matkaa.

– Kuolintietojen suorailmoittaminen edellyttää kehittämistoimia terveydenhuollon tietojärjestelmiin, eikä kaikilla hyvinvointialueilla ole vielä täysimittaista mahdollisuutta hyödyntää sähköistä ilmoittamista, sillä potilastietojärjestelmien uudistaminen ja harmonisointi ovat edelleen käynnissä, Kökkö summaa.

Kun Posti kadottaa paketin, kuka kantaa vastuun?

Juttua muokattu 3.6.2025 kello 08.02: Otsikkoon muutettu sana kuolintodistus kuolinilmoitukseksi