Pentti Linkolan perustaman Luonnonperintösäätiön uusi ja ensimmäinen toimitusjohtaja Timo Huhtamäki uskoo, että julkinen raha vähenee luonnonsuojelussa. Siksi katse on siirtymässä yksityiselle puolelle. Muutos on iso.
– Yhä useammat, erityisesti nuoret, välittävät ja ovat hyvin tietoisia ympäristöasioista. He ymmärtävät biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden merkityksen. Nämä ihmiset ovat siirtymässä yrityselämässä ja politiikassa päättäjiksi.
Huhtamäki onkin toiveikas, että suuntaus edistää luonnonsuojelua tulevaisuudessa.
Lahjoituksia pelifirmoilta
Hämeenlinnan Hauholla sijaitseva Utterinvuori on tyypillinen Luonnonperintösäätiön kohde. Hyvin vanhassa ikimetsässä kasvaa järeitä kuusia. Pohjakerroksen peittää paksu sammalkerros.
Utterinvuori on myös tyypillinen esimerkki viime vuosina toteutuneesta varainkeruusta, jolla Luonnonperintösäätiö hankkii ikimetsää suojelualueeksi, kertoo Timo Huhtamäki.
Utterinvuori ostettiin Pelimetsän lahjoitusvaroilla vuonna 2020. Pelimetsä on Suomen pelinkehittäjien yhteinen luonnonsuojeluhanke. Siinä pelialan vaikuttajat ja yritykset keräsivät lähes 500 000 euroa.
Lahjoitusrahoilla Luonnonperintösäätiö osti Utterinvuorelta 54 hehtaaria ikimetsää ja Lapissa 80 hehtaaria Inarinjärven pohjoispuolelta Tsiuttajoen ikimetsää.
Hämeenlinnassa toimistoaan pitävä Luonnonperintösäätiö on hankkinut omistukseensa jo 238 luonnonsuojelualuetta, jotka kattavat jo 6 000 hehtaaria. Uusien alueiden hankinnassa painopiste on Etelä-Suomessa, koska täällä vanhat metsät ovat kovimman hakkuupaineen alla, kertoo Huhtamäki.
Luonnonperintösäätiön rahoitus on nojannut viime vuosina pitkälti kummeihin eli yksityisiin kuukausilahjoittajiin. Osa varoista tulee yksittäisinä lahjoituksina. Kasvava määrä rahaa tulee yrityksiltä ja kampanjoista.
– Yritykset ovat hienolla tavalla lähteneet mukaan tekemään luonnonsuojelua. Kaikkein kasvavin osa ovat olleet testamentit. Monet ihmiset haluavat jättää jotain, joka jää elämään eli ikimetsän.
Yrityksillä oikea tahto suojella luontoa
Yrityslahjoituksista voisi ajatella, että niillä kompensoitaisiin vähemmän ympäristöystävällisiä toimia toisaalla. Timo Huhtamäki näkee lahjoitusten taustalla oikean huolen luonnosta.
– Yritykset valtaosin ymmärtävät sen, että ilman luontoa meillä ei ole mitään. On tärkeää suojella elämää ja sitä valtavaa biodiversiteettiä, joka meillä on. Toki kompensaatiotakin tehdään, mutta Luonnonperintösäätiö ei toimi kompensaatiomarkkinoilla. Lahjoitusvaroin me suojelemme metsää.
Timo Huhtamäki on 30 vuotta toimineen säätiön ensimmäinen toimitusjohtaja. Aiemmin säätiöllä on ollut toiminnanjohtaja. Huhtamäki sanoo, että muutos ei vaikuta säätiön strategiaan.