RIIHIMÄKI Pelkät teräslevytkin voivat olla myyntimenestys, kun konsepti on oikea.
Puolustustarvikkeita Riihimäellä valmistava Kenno Tech on vientimenestyksen partaalla.
Se tuottaa siirrettäviä teräslevyjä, joista saa kenttäolosuhteissa nopeasti kasattavia suojia sotilaille.
Seinäelementin kokoisia teräslevyjä voi käyttää suojina sellaisinaan tai liittää toisiinsa. Ne voidaan helposti purkaa, kuljettaa seuraavaan paikkaan ja kasata uudelleen.
– Tämä on ikään kuin legosarja, josta armeija rakentaa suojia, Kenno Techin toimitusjohtaja Harri Pekkanen kuvaa.
Levyissä on kennorakenne, jonka voi täyttää hiekalla. Tällöin levyihin pysähtyvät käsiaseiden luotien lisäksi lähellä räjähtävän 155-millisten tykinammuksen sirpaleet.
– Nämä ovat raffia kamaa, rough and easy. Levyjen pitää kestää kymmenien kertojen purkamista ja kokoamista maasto-olosuhteissa, Pekkanen sanoo.
Levyt on kehitetty uudenlaiseen sodankäyntiin – nopeasti muuttuviin, liikkuviin ja hajautettuihin tarpeisiin. Suojan kokoaa kahdessa tunnissa, Pekkanen sanoo.
– Kun olen esitellyt tuotetta ympäri maailmaa, pioneerit ovat varmistaneet, tarkoitinko todella kahta tuntia enkä kahta päivää. Nopeus on meidän valttimme.
Seuraava tuote on vielä salaisuus – ”Odotus tuntuu pitkältä”
Ensimmäinen vientikauppa syntyi syksyllä 2024 siviilipuolelle. Liettuan kantaverkkoyhtiö Litgrid hankki tukun levysarjoja suojaamaan sähkömuuntajiaan.
Kiinnostusta on tullut muualtakin.
Ja pian yhtiö aikoo julkistaa uuden tuotteen. Enää viimeinen lupa puuttuu. Odotus tuntuu pitkältä, Pekkanen sanoo, koska kilpailijat ovat jäljessä.
Tuotetta on jo kulisseissa esitelty muille Nato-maille. Riihimäellä on käynyt vilske, kun useiden maiden edustajat ovat käyneet tutustumisretkillä.
Yhtiö uskoo, että sen käsissä on menestystuote. Toukokuussa se laajentui ostamalla hämeenlinnalaisen laserhitsausyritys Ionixin, ja nyt tekeillä on uusi valmistuslinja tyydyttämään kysyntää.
– Odotan, että liikevaihtomme kasvaa sataan miljoonaan vuoteen 2030 mennessä, Pekkanen sanoo.
Siitä ollaan vielä kaukana, mutta liikevaihto on muutamassa vuodessa moninkertaistunut ja Kenno Tech takoo hyvää tulosta. Viime vuoden takapakki johtui keskittymisestä laajentumiseen.
Menestys on pitkän työn tulos. Vuonna 2002 perustettu yritys keskittyi ensin siviilipuolen teräskennotuotteisiin, kunnes kumppaniksi löytyi Puolustusvoimat. Vielä vuonna 2011 yritys oli yrityssaneerauksessa, mutta sen jälkeen siitä on tullut armeijan luottokumppani.
Yhteistyö on ollut ratkaisevan tärkeää, sanoo vuonna 2012 toimitusjohtajaksi tullut Pekkanen.
– En voi puhua kappalemääristä, mutta olemme myyneet Puolustusvoimille tuotteita noin 20 miljoonalla eurolla. Jos he tarvitsevat metalliosia linnoittamiseen, ne ovat usein meidän valmistamiamme.
Vientilupia annettiin viime vuonna ennätysmäärä
Kenno Techin kasvu on vain yksi merkki siitä, mitä on meneillään.
Euroopan maat varustautuvat vauhdilla, ja suomalainen puolustusteollisuus on mukana imussa. Viime vuonna vientilupia kirjattiin ennätysmäärä.
– Lähes kaikkien eurooppalaisten maiden puolustusmenot ovat aika rajussakin nousussa, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku sanoo.
Iso osa viennistä on Patrian panssaroituja ajoneuvoja ja Nemo-kranaatinheitinten tukipalveluita ja varaosia. Mutta koko kirjo on laaja. Mukana on muun muassa tarkkuuskivääreitä, suojavarusteita ja tulenjohtolaitteita.
Saksaan tai Ranskaan verrattuna Suomi on pieni tekijä, mutta vuosikausien kriisivalmius näkyy nyt tuloksentekona.
– Suomi on varautunut pitkään ja hyvin tasaisesti. Sitä kautta Suomella on omaa osaamista, jota voidaan markkinoida myös muualle Eurooppaan, Iso-Markku sanoo.
Siitäkin on apua, että rahoittajat ovat tehneet täyskäännöksen.
Ennen Venäjän hyökkäystä monilla rahastoilla oli kategorinen sääntö, että aseisiin ei sijoiteta. Nyt on jo rahastoja, jotka sijoittavat varojaan pelkästään aseteollisuuteen.
Droonit muuttavat pelikentän
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on laittanut pelimerkkejä uusiksi.
Droonien tulo isoksi tekijäksi taistelukentällä ohjaa paitsi Kenno Techin tekemistä, muuttaa myös isojen yhtiöiden strategiaa. Esimerkiksi Patria kehittää nyt voimakkaasti drooneja.
– En voi julkisesti kertoa kaikkea. Mutta tänäkin aamuna töihin on mennyt suuri joukko patrialaisia, jotka tekevat töitä droonien kanssa, sanoo Patrian strategiajohtaja Kari Renko.
Renko on entinen upseeri, joka on ollut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johdossa ja armeijan sotavarustepäällikkönä.
Viime vuonna Patria osti Suomen johtavan ammattidroonien valmistajan Nordic Dronesin. Tämän vuoden toukokuussa se julkisti kehittävänsä jopa 800 kilon lastia kuljettavaa droonia Nato-maille yhdessä ruotsalaisen ACC Innovationin kanssa.
Hyökkäysdroonien ja droonipuolustuksen perässä juostaan nyt ympäri Eurooppaa. Se kirittää Patriaa ja Kenno Techiä.
Kaikki etsivät ratkaisevia teknologialoikkia. Esimerkiksi Ruotsin puolustusvoimat ja Saab ovat kehittäneet järjestelmää, jossa yksi sotilas voisi ohjata jopa sadan droonin parvia. Rengon mukaan on ensisijaisesti armeijan tehtävä miettiä, mitä nyt tarvitaan, ja yhtiöt yrittävät toteuttaa toiveet.
– Emme varmaankaan halua kopioida sitä, mitä Ukrainassa on tapahtunut, vaan tehdä sen omilla ehdoillamme, Renko sanoo.
Nato-jäsenyys on tuonut firmoille näkyvyyttä
Euroopassa on niin paljon erilaisia asekauppiaita, että vaikeinta on nousta ”tutkan yläpuolelle” eli tunnettujen yhtiöiden joukkoon.
Kenno Tech on juossut vuosia puolustusalan messuilla ympäri Eurooppaa, ja kiittää vetoavusta muun muassa Patriaa. Nato-jäsenyys on auttanut näkyvyydessä.
– Markkinointiin pitää laittaa rahaa. Mutta silti ennen Natoa juuri kukaan ei ollut kuullutkaan meistä, toimitusjohtaja Pekkanen sanoo.
Pekkasen mukaan Suomi on tehnyt viisaasti siinä, että kriisivalmiutta ylläpidettiin silloinkin, kun muualla armeijoiden budjetteja ajettiin alas.
– Nyt muut käyvät Suomessa katsomassa, mitä täällä on tehty.
Asenteissa on tapahtunut muutos, Pekkanen sanoo. Menossa on puolustusteollisuuden renessanssi.
– Aiemmin oli vähän noloa olla tällä alalla, mutta nyt on päinvastoin.