Suomen Yleisradio perustettiin vuonna 1926, ja ensimmäinen radiolähetys lähti ilmoille samana vuonna 9. syyskuuta.
Yleisradion tehtävä Suomessa oli alusta asti olla kulttuurilaitos. Se käy ilmi myös nyt kirjana julkaistavasta tutkimuksesta Kulttuurin vuosisata – Luova ohjelmatyö Yleisradiossa 1926–2025. Teos aloittaa Yle 100 -tutkimusten julkaisusarjan.
Mediatutkijoiden Anu Koivusen, Maiju Kanniston, Heidi Keinosen ja Janne Mäkelän tutkimus on Yleisradion rahoittama, mutta yhtiö antoi tutkijoille vapaat kädet tehdä työtään. Tutkimuksen materiaalina olivat haastattelut sekä Ylen mittavat arkistot. Fokus oli Ylen ohjelmissa.
Anu Koivunen muistuttaa, että kyseessä on todellakin akateeminen vertaisarvioitu tutkimus, ei historiikki, jossa luetellaan asioita ja tapahtumia. Tutkijaryhmä lähti jäljittämään esimerkiksi Ylen kulttuuritarjontaa läpäiseviä seikkoja. Yksi niistä oli kansainvälisyys.
– Yleisradioaate on olemuksellisesti sellainen, että siinä yhdistyy sekä kansallinen että kansainvälinen, Koivunen sanoo.
Eurooppalaiset yleisradioyhtiöt rakensivat toimintaansa alusta asti yhteistyössä. Niiden kaikkien lähetyksiä saattoi aluksi kuunnella myös oman maan ulkopuolella. Yleisradioyhtiöt jopa pohtivat yhteisen kielen, esperanton, käyttöönottoa, jotta ohjelmia voisi paitsi kuunnella myös ymmärtää yli rajojen.
Yksi tutkijoiden erityiskysymyksistä oli se, miten teknologian murrokset ovat vaikuttaneet ohjelmien sisältöihin.
– Teknologian murrokset eivät ole olleet pelkästään ohjelmien tekemisen olosuhde, vaan ne ovat vaikuttaneet myös moniin taiteellisiin ja sisällöllisiin päätöksiin, Koivunen sanoo.
Ylen lakiin perustuva kulttuuritehtävä
Ennen 1990-lukua Ylen kulttuuriohjelmistoa pidettiin itsestäänselvyytenä ja sitä kehitettiin tekijälähtöisesti. Talon sisällä oli itsenäisiä ohjelmatuotantoyksiköitä, jotka tekivät sisältöä kanaville omien budjettiensa rajoissa.
Tarjonta oli runsasta. Ylen kanavilla on nähty ja kuultu kulttuuria konserteista kuunnelmiin, tv-teatterista draamasarjoihin ja kulttuurin ajankohtaisohjelmista dokumentteihin.
Erillinen Yle-laki säädettiin vasta 1993. Tuolloin Yle koettiin jo ennen kaikkea uutis- ja ajankohtaismediana. Kun laki yleisradiosta säädettiin 1993, siihen kirjattiin kulttuuritehtävä: tukea, luoda ja kehittää kotimaista kulttuuria ja välittää sen tuloksia jokaisen saataville.
– Tuota kaikkea Yleisradio oli tehnyt koko historiansa ajan, Koivunen korostaa.
Hän toteaa, että kulttuuritehtävä kirjattiin lakiin ajankohtana, jolloin alkoi Ylen ohjelmatuotannon tehostaminen ja aiemman toimituksiin hajautuneen ohjelmatuotantojärjestelmän purkaminen.
– Siinä vaiheessa aletaan siirtyä kohti tehokasta ja strategista johtamista, Koivunen sanoo.
Vielä 2001 Yle perusti oman kulttuuripainotteisen kanavansa, Teeman. Sittemmin kanavapaikka on jaettu ruotsinkielisen ohjelmatarjonnan kanssa.
Näkökulma siirtyy tekijästä vastaanottajaan
Mitä pidemmälle kuljetaan kohti 2000-lukua, tuotannollinen ajattelu Ylessä muuttuu.
Reilut parikymmentä vuotta sitten Ylessä siirryttiin järjestelmään, jossa alettiin tilata ohjelmia tietynlaiselle oletetulle katsojaryhmälle, Koivunen sanoo.
Tilaajajärjestelmä on Koivusen mukaan ohjannut Yleisradion tilanteeseen, jossa se alkaa muistuttaa muita mediataloja. Yle on edelleen Suomen mittakaavassa valtava kulttuurivaikuttaja, mutta sen oma taide- ja kulttuurituotanto on Koivusen mukaan muutoksessa.
– Emme tutkimuksessa kirjoita mitään rappiotarinaa Ylestä, mutta muutos on kuitenkin selvä, Koivunen toteaa.
Koivusen mukaan brändien rakentaminen ja tiettyjen katsojaryhmien tavoittelu ovat lähtökohtia, jotka väistämättä ohjaavat tekijöitäkin. Ehkä riskinotto ja kokeilevuus ainakin pienenevät. Esimerkiksi sarjamuotoisuus on Kulttuurin vuosisata -teoksen mukaan uuden tuotantorakenteen mukanaan tuomaa.
Onko Ylellä kulttuurijournalismia?
Kulttuurintekijöiden ääntä kuullaan ja teoksia ruoditaan tänäkin päivänä Ylen kulttuuriohjelmissa, kuten lukuisissa podcasteissa ja radion musiikkiohjelmissa sekä Kulttuuriykkösessä. Television puolella kulttuurin asiaohjelmia ovat Kulttuuricocktail ja Kulttuuricocktail Kirjat. Suurinta osaa näistä yleisö seuraa Yle Areenan kautta.
Kulttuuriuutisia voi Ylessä nähdä tv-uutisissa, kuulla radiouutisissa ja lukea yle.fi-nettisivulta.
Uutisten kulttuurijournalismi saa Koivusen mielestä Ylessä vähemmän tilaa kuin vaikkapa naapurimaassa Ruotsissa, jossa niin Ruotsin radiolla kuin televisiolla on vahva kulttuuriuutislähetysten perinne.
– Esimerkiksi Ville Pernaan Yle-historiikissa kulttuuriuutisia ei edes mainita asiana, joka kuuluu osaksi uutis- ja ajankohtaisohjelmia, Koivunen sanoo.
Kulttuuri vuosisata -teos ilmestyy 11. kesäkuuta. Muut kolme Ylen tilaamaa tutkimusjulkaisua julkistetaan myöhemmin tänä vuonna tai alkuvuodesta 2026.
Yle juhlistaa 100-vuotista olemassaoloaan ensi vuonna monin tavoin. Jo tänä kesänä voit kohdata vaikkapa Yle 100 -bussin, jonka aikataulun voit tarkistaa tästä: Yle 100 -bussi on matkalle teille