Saalista ei ole noussut ja vettäkin alkaa tihuttaa.
Vantaanjoen penkereellä uutta uistinta valitseva Aaron Itkonen, 10, on kuitenkin toiveikas.
Pukinmäen ja Pakilan erottava silta on perinteisesti ollut hyvä paikka kalastaa Pohjois-Helsingissä.
– Ja kalat syövät paremmin sateella, Itkonen perustelee ja vastaa kirkkaana välkkyvään puhelimeensa.
Paljastuu, että kalamies taitaa niin kutsutun multitaskaamisen.
Itkonen antaa yhtä aikaa haastattelun, kiinnittää uistimen siimaan ja kertoo kavereillensa parhaimman reitin juna-asemalta rantaan.
Tässä kohdin Vantaanjoessa ei ole koskea tai virtapaikkaa, ja siinä voi kalastaa ilman erillistä vesialueen omistajan kalastuslupaa.
Koulujen päätyttyä rannoilla näkyy paljon Itkosen kaltaisia nuoria kalastajia.
Alle 18-vuotiaan ei Suomessa tarvitse maksaa kalastonhoitomaksua ja mato-ongella saavat kaikki onkia ilman lupalappuja. Työpaikkojen kesälomasesongin käynnistyessä saapuvat massat – keski-ikäiset miehet haaveineen ja virveleineen.
Suomessa maksetaan vuosittain vajaat 300 000 kalastonhoitomaksua. Suuri osa niistä menee yli 40-vuotiaille miehille.
– Kalastus on harrastuksena aavistuksen painottunut ikähaitarin yläpäähän. Sukupuolta ei ole tilastoitu, mutta varmasti naisia on hieman vähemmän, sanoo Metsähallituksen kalastuksen erityisasiantuntija Jaakko Haapakoski.
Toukokuun lopulla eniten kalastonhoitomaksuja on maksettu 55-60-vuotiaiden ikäryhmässä.
Haapakoski sanoo, että tilanne tasoittunee kesän myötä, kun nuoremmat ja satunnaisesti kalastavat alkavat hankkia lupia.
Kalastonhoitomaksun voi hankkia koko vuodeksi (47 euroa), viikoksi (16 euroa) tai vain yhdeksi päiväksi (6 euroa).
Haapakosken mukaan nuorten, alle 35-vuotiaiden, kalastajien keskuudessa suosiota ovat kasvattaneet viime vuosina etenkin lyhyemmät luvat.
Korona kasvatti kalastuksen suosiota
Kalastonhoimaksun myyntimäärät ovat pysyneet viime vuodet melko tasaisina.
Viimeksi selvä piikki kalastuksen suosiossa nähtiin koronavuosina. Kesällä 2020 lupia myytiin kolmannes enemmän kuin tavallisena vuonna.
Myös hinnalla on ohjaavaa vaikutusta, sanoo Metsähallituksen Haapakoski.
Kalastonhoitomaksun hinta tarkistetaan viiden vuoden välein.
– Kun maksua korotetaan, se yleensä näkyy aina pienenä pudotuksena lupamäärissä, kertoo Haapakoski.
Näin ei kuitenkaan tapahtunut viimeksi, kun maksu nousi vuonna 2023.
– Olikohan se parin euron korotus sitten sen verran pieni, ettei siihen reagoitu. Vaikea näistä sanoa, tuumii Haapakoski.
”Tapa päästä luontoon”
70-vuotiaat ja sitä vanhemmat eivät tarvitse kalastuslupaa.
Kalastonhoitomaksuvelvollisuus ei myöskään koske kalastajia, jotka täyttivät vähintään 65 vuotta vuoden 2023 loppuun mennessä.
Vantaanjoen alajuoksulla lapsenlapsensa kanssa kalastamaan tullut Pentti Hakanen, 72 , pitää kalanhoitomaksua hyvänä asiana, koska rahoilla hoidetaan vesistöjä ja kalakantoja.
– Aina on ollut vuoden lupa ostettuna siihen asti, kun ei enää tarvinnut. Täällä Helsingissähän ne niitä myös topakasti tarkastavat. Joskus kun tähän tuli, heti oli mies kysymässä lupaa, Jyväskylässä asuva Hakanen muistelee.
Hakanen kertoo, että hänelle kalastus on tapa päästä luontoon ja viettää aikaa Helsingissä asuvan Alvarin, 7 , kanssa.
Vielä parivaljakko ei ole onnistunut nappaamaan ruokapöydän kruunaavaa saalista. Tämä ei tunnu Alvaria haittaavan.
– Valkoiset hahtuvat vedessä on kivoja, kun ne rikkoutuu tuohon ongen kohoon, Alvar kuvailee kalaretken kulkua.
Artikkelia täsmennetty 9.6.2025 kello 13:53. Muutettu kalastuslupa muotoon kalastonhoitomaksu ja lisätty tieto siitä, haastateltava Aaron Itkonen kalastaa kohdassa, jossa ei ole koskea tai virtapaikkaa, ja siinä voi kalastaa ilman erillistä vesialueen omistajan kalastuslupaa.