Vain kilometrin päässä Suomen ja Venäjän välisestä valtakunnanrajasta kohoaa metsässä noin neljän metrin korkuinen iso kivi.
Kiven päällä odottaa erikoinen muisto menneisyydestä.
Kiveen on vuosisatoja sitten koverrettu 7 tai 8 kahvikupin kokoista pientä kuoppaa. Tämä Silvun kuppikivi on yksi Suomen liki 600 löydetystä kuppikivestä.
Arkeologi Esa Hertell Etelä-Karjalan museosta Lappeenrannasta kertoo, että ihmiset ovat kovertaneet kuppeja isoihin kiviin jo rautakaudella eli ajanjaksolla, joka alkaa 500 ennen ajanlaskun alkua ja päättyy noin vuoteen 1300.
– Itä-Suomessa kuppikivien käyttö lienee jatkunut myös rautakauden jälkeen historiallisella ajalla.
Eniten kuppikiviä on löydetty Kaakkois-, Etelä- ja Lounais-Suomesta. Myös Pohjanmaalla on useita kuppikiviesiintymiä.
Kupit on tehty kiveen hakkaamalla ja hiertämällä. Siksi niiden iän määrittäminen on todella hankalaa.
– Esimerkiksi rautakautisista haudoista saadaan yleensä esinelöytöjä, jolloin ikä voidaan esimerkiksi radiohiiliajoituksella saada hyvinkin tarkaksi. Kuppikivissä ei tällaista mahdollisuutta ole, havainnollistaa Hertell.
Aikansa uhrikiviä
Parikkalassa sijaitseva Silvun kuppikivi on poikkeuksellisen iso. Usein kuppeja on paljon pienemmissä kivissä.
Tutkijoilla ei ole varmaa käsitystä siitä, mitä varten kuppeja on kiviin tehty. Kyse kuitenkin lienee jonkinlaisesta uhraamisesta.
– Kuppeihin on voitu laittaa esimerkiksi viljan jyviä, ja toivottu näin parempaa satoa. On niissä voinut olla vaikka maitoa tai rasvaa, kertoo Hertell.
Hertell korostaa, että on todella vaikeata varmaksi sanoa, mitä esimerkiksi 1300-luvulla elänyt ihminen on kuppeihin voinut laittaa ja mitä hän on toivonut.
Tutkijat ovat kuitenkin varsin yksimielisiä siitä, että kuppikivet ovat uhrikiviä ja niiden tarkoitus liittyy nimenomaan maanviljelyskulttuuriin ja sitä kautta erityisesti sato-onneen sekä paremman elämään saavuttamiseen.
– Hyvä sato on ollut ihmisille äärettömän tärkeä, sillä jos vaikka halla vie sadon, voi se aiheuttaa vaikka nälkäkuoleman, sanoo arkeologi Esa Hertell.
Arkeologi Esa Hertell uskoo, että kaikki kuppikivet eivät vielä ole tutkijoiden tiedossa.
– Varsinkin Länsi-Suomessa niitä on usein peltojen reunamilla.
Silvun kuppikivi on tällä hetkellä metsäisessä maisemassa, mutta vanhat kartat osoittavat sen aikoinaan olleen pellon laidalla.
Arkeologille kuppikivet ovat mielenkiintoinen ja tärkeä pala Suomen menneisyydestä.
– Ne kertovat ihmisten uskomuksista ja rituaaleista. Meillä on toki paljon tallessa suullista uskomusperinnettä, mutta kuppikivi on konkreettinen maastossa oleva kuva ihmiselämästä.
Kaikki kuppikivet ovat rauhoitettuja, joten niiden vaurioittaminen on kiellettyä.