Ammattijalkapalloilija Tinja-Riikka Korpela kokeili ensimmäistä kertaa nuuskaa lukioaikana pelikaveriporukan illanvietossa Oulussa. Käyttö oli aluksi satunnaista ja coolia.
Nuuskaa oli Korpelan mukaan helppoa ostaa.
– Kun joku vanhemmista kavereista lähti Ruotsin risteilylle, tehtiin hänelle porukalla nuuskapurkkitilauksia.
Korpelan käyttömäärät kasvoivat ja asiaa edisti se, että jalkapallossa nuuskaaminen on yleisesti hyväksyttyä.
– Monilla valmentajilla ja pelaajilla oli treeneissä nuuskapussi huulessa tai nuuskarasia taskussa.
Jalkapallotähdetkin nuuskaavat
Vaikka nikotiinituotteiden vaaroista on puhuttu julkisuudessa, ei riippuvuutta aiheuttavien tuotteiden käyttö ole vieläkään vähentynyt jalkapallossa. Korpelan mukaan tilanne on pahentunut.
– Nikotiiniteollisuus näkee markkinaraon jalkapallossa ja se mainostaa junioreille houkuttelevan makuisia nikotiinituotteita.
Nikotiinipakkaukset ovat myös värikkäitä ja puoleensavetäviä, vaikka tuotteet aiheuttavat riippuvuutta.
– Valmistajat ovat kietoneet tuotteet tarkoituksella karkkipaperien näköisiin kääreisiin, jotta lapset ja nuoret innostuisivat niistä.
Ennen monet miehet ja ”pahikset” käyttivät Korpelan mukaan pahanmakuista nuuskaa.
– Nyt tuotteita käyttävät poikien lisäksi tytöt.
Nikotiinivalmistajat korostavat tuotteissaan mielikuvaa terveellisestä elämäntyylistä. Mainoslauseissa kerrotaan nikotiinin tuovan esimerkiksi raikasta vaikutusta, hyvää potkua tai jälkiruokamaista makua.
Nuorten kynnys aloittaa nikotiinituotteiden käyttö on Korpelan mukaan matala myös sen takia, että monet tähtipelaajat mainostavat omilla kasvoillaan niitä.
”Nuuskaa huuleen”
Alaikäiset saavat käyttöönsä nikotiinituotteita, vaikka niitä myydään vain täysi-ikäisille. Osa aikuistuneista nuorista välittää kaupasta, apteekista tai netistä ostamiaan tuotteita nuoremmille.
Korpelan muutto Helsinkiin ja omaan kotiin lisäsi hänen nuuskankäyttöään.
– Vanhemmat eivät enää valvoneet tekemisiäni. Ostin sitä itse ja nuuskaamisesta tuli päivittäinen tapa.
Pahe, joka palkitsi
Korpela treenasi lähes päivittäin Espoon Tapiolan urheilupuistossa FC Hongan riveissä. Kun vaativat harjoitukset olivat ohi, koki hän ansaitsevansa palkinnon.
Hypätessään paikallisbussiin, Korpela asetteli matkan ajaksi nuuskapussin ylähuulen alle.
– Nuuskasta tuli hyvä olo ja se rentoutti. Olin ansainnut sen, ajatteli Korpela tuolloin.
Korpela koki, ettei hän ollut koukussa tuotteeseen, vaikka käytti sitä säännöllisesti treenien jälkeen.
– En nuuskannut koskaan ennen treenejä. Monet joukkuekaverit käyttivät nuuskaa ennen treenejä ja pelien aikaan.
Osa jalkapalloharrastajista ajattelee, että nikotiinituotteet ovat harmittomia tai jopa terveellisiä. Näin oletti Korpelakin.
– Nikotiinin terveysvaikutukset ovat huhupuheita ja tuotteisiin jää helposti koukkuun.
Nikotiini heikentää urheilijan kuntoa, mutta silti nikotiinituotteita käytetään, kertoo Korpela.
– Monet urheilijat kaipaavat kurinalaisen elämän vastapainoksi paheen, joka voi olla nikotiinituote.
”Ei ollutkaan cool”
Jo lukio-ikäisenä Korpela ajatteli, että rohkeampia olivat ne, jotka uskalsivat kieltäytyä nuuskasta.
– Ajattelin, että wau, noinkin voi tehdä. Minulla oli huonompi itsetunto ja kaipasin kavereiden hyväksyntää.
Nuuskapurkkeja kului muutaman vuoden aikana runsaasti, kunnes Korpela havahtui.
Korpela halusi naisten maajoukkueeseen ja hän oli valmis tekemään kaikkensa, saavuttaakseen unelmansa. Se tarkoitti terveellisempää ruokavaliota, riittävää unta ja nuuskan lopettamista.
– Kun tein lopettamispäätöksen, se oli yllättävän helppoa. En muista, että olisi tullut pahoja vieroitusoireita, lisää Korpela.
Nikotiini jäi, kunto kasvoi
Nuuskan lopettamisen jälkeen Korpela tunsi olevansa viimein oikea huippu-urheilija.
– Muutos henkisellä puolella oli iso. Itsetuntoni kasvoi. Huomasin, etten tarvitse pärjäämiseen ”roskaa”.
Elämänmuutoksen jälkeen Korpela huomasi suorituskyvyn kasvaneen. Hän pystyi treenaamaan kovemmin ja palautui nopeammin.
– Muutos aiempaan oli merkittävä. Nousin FC Hongasta maajoukkueeseen ja pääsin pelaamaan ulkomaille.
Tutkimusten mukaan kunto voi nousta kolmen kuukauden jälkeen nikotiinin lopettamisesta.
Korpela on pysynyt tiukasti päätöksessään.
– Nuuskaa tai muita nikotiinituotteita en ole käyttänyt lopettamisen jälkeen.
Korpelalle tuli omien sanojen mukaan uusi ”pahe” nuuskan tilalle.
– Halusin optimoida suorituksen, joten ryhdyin juomaan jokaisen treenin jälkeen proteiinipitoista palautusjuomaa. Se auttaa palautumisessa, toisin kuin nuuska.
Vapea kotona, ei kentällä
Valioliigaan kohdistunut tutkimus paljastaa, että joka viides ammattilaispelaaja käyttää nikotiinituotteita.
Noin joka kymmenes aktiivisesti urheiluseuratoimintaan osallistuva 15-vuotias on kokeillut nikotiinipusseja ja 4 prosenttia käyttää niitä päivittäin. 15-vuotiaista seuranuorista joka kuudes on kokeillut sähkötupakkaa ja joka kymmenes käyttää sitä joko päivittäin tai satunnaisesti.
Urheiluseurat tavoittavat yli puolet 9–15-vuotiaista nuorista. Ennaltaehkäisy on Korpelan mukaan paras tapa vähentää nikotiinituotteiden käyttöä jalkapallossa.
Korpela haluaa selkeät käyttäytymissäännöt siitä, mikä on sopivaa ja sopimatonta jalkapallokentällä.
– Urheilupaikoilla pitäisi olla kielto nuuskatuotteille samaan tapaan kuin kouluissa on tupakkakielto.
Korpela toivoisi myös lainsäätäjiltä reagointia.
– Nikotiinituotteiden käyttö tulisi kieltää seuratoiminnassa kaikilta toimijoilta, niin urheilijoilta, valmentajilta kuin muiltakin taustahenkilöiltä.