NAKURU / NAIROBI Kenia tuottaa hämmästyttävät 90 prosenttia sähköstään uusiutuvalla energialla. Maalla on tavoitteena päästä sataan prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön osuutta selittää geoterminen energia. Sen lähteitä ovat maapallon sisäinen lämpö, joka kulkeutuu pinnalle – ja lämpö, joka syntyy radioaktiivisten aineiden hajoamisesta syvällä maan alla.
Maankamaran syvyyksistä nousevaa kuumuutta on helpompi hyödyntää Itä-Afrikan hautavajoaman alueella kuin maailmassa keskimäärin. Afrikan manner on siellä hyvin hitaasti repeytymässä kahtia. Maankuori on ohut.
Kenia tuottaa niin sanotulla geotermisellä energialla sähköstään yli 40 prosenttia. Seuraavaksi suurimmat sähköntuotantomuodot Keniassa ovat vesi- ja tuulivoima.
Globaalisti aktiivisimmat geotermisen energian varannot sijaitsevat etenkin mannerlaattojen törmäyskohtien tuntumassa.
Alla oleva graafi näyttää, missä Kenia on ainoana Afrikan maana kiivennyt maailman kärkeen.
Useilla muillakin mailla Itä-Afrikan hautavajoaman alueella olisi potentiaalia geotermisen energian hyödyntämiseen. Pisimmällä on Etiopia, mutta sielläkin kehitys on lapsenkengissä.
Loppuvuodesta Keniassa aloittaa kaupallisen toimintansa uusi voimalaitos, jota brittiyhtiö Globeleq rakentaa Menengain kraatteriin.
Voimalan työmaalla tuoksahtaa pilaantuneelta kananmunalta. Se johtuu rikkipitoisten mineraalien hajoamisesta maan alla.
Globeleqin naapuritontilla pyörii kenialaisyrityksen geoterminen voimala. Kolmatta voimalaa rakentaa lähistölle kiinalaisyhtiö. Kyseessä on siis melkoinen keskittymä.
– Täällä on valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia, sanoo Globeleqin voimalan rakentamista johtava Adam Blackden.
Kenian sähköntuotantokapasiteetti geotermisellä energialla on nyt vajaat tuhat megawattia. Se tarkoittaa määrää, joka pystytään tuottamaan tietyllä hetkellä.
Suomessa 2023 säännöllisen sähköntuotannon aloittaneen Olkiluoto 3 -ydinvoimalan kapasiteetti on 1 600 megawattia.
Yle vieraili työmaalla kesäkuussa.
Adam Blackden kertoo alueen mahdollisuuksista lisää alla olevalla videolla.
Hautavajoaman alueella Keniassa on siis arvioitu olevan geotermisen energian varannot, jotka luovat potentiaalin yli kymmenen kertaa nykyistä suurempaan sähköntuotantokapasiteettiin geotermisellä energialla.
Suomi on mukana Globeleqin voimalassa. Kehitysrahoituslaitos Finnfund on sijoittanut siihen kahdeksan miljoonaa dollaria, eli vajaat seitsemän miljoonaa euroa.
Alueelle on porattu 2–3 kilometriä syviä lämpökaivoja. Voimala tuottaa sähköä niistä johdetun höyryn voimalla.
Teknologian kehitys tuo valtavat mahdollisuudet
Globaalisti geotermisen energian merkitys sähköntuotannossa on vielä pieni. Sillä tuotetaan 0,3 prosenttia maailman sähköstä.
Geotermisen sähköntuotannon kapasiteetti voi jopa nelinkertaistua maailmalla vuosina 2023–2050, ennakoi Kansainvälinen energiajärjestö IEA vuonna 2024 julkaistussa raportissa. Arvio perustuu kehityksessä oleviin projekteihin ja nykyiseen politiikkaan.
Mutta skenaario koskee vain geotermistä energiaa, jota IEA kutsuu tavanomaiseksi geotermiseksi energiaksi.
IEA:n mukaan geotermisessä energiassa on valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia, ja sen käyttö on nyt tärkeässä tienhaarassa. Uudet, niin sanotut seuraavan sukupolven teknologiat, mahdollistavat pääsyn syvemmällä maan alla oleviin resursseihin.
Geotermisella energialla voitaisiin tuottaa jopa 15 prosenttia sähkön tarpeen kasvusta globaalisti, kertoo IEA:n vanhempi analyytikko Heymi Bahar.
– Se on valtava osuus teknologialle, joka tarjoaa nyt vain 0,3 prosenttia globaalista sähköntuotannosta, Bahar sanoo Ylelle.
Geoterminen energia voisi tällöin korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Laajempi käyttö kuitenkin edellyttää teknistä kehitystä ja kulujen pienentymistä. Baharin mukaan todellisia seuraavan sukupolven projekteja on maailmassa vain kaksi. Niissä poraukset ulottuvat jopa viiden kilometrin syvyyteen.
IEA arvioi, että kulut voivat kyllä laskea, mutta ala tarvitsee siihen esimerkiksi politiikkatukea yhteiskunnilta. Lisäksi öljy-yhtiöt olisi saatava mukaan työhön.
Bahar kommentoi öljy- ja kaasuyhtiöiden roolia alla olevalla videolla:
Kaikille sähköt 2030 mennessä
Globeleqin tuottama sähkö Keniassa tulee tarpeeseen. Kenialla on kovat tavoitteet vuodeksi 2030: jokaisella kenialaisella tulisi olla silloin kotonaan sähköt ja kaiken sähkön tulisi olla tuotettu uusiutuvasti.
Lähes 80 prosentilla kenialaisista oli sähköt jo pari vuotta sitten. IEA:n mukaan Kenia etenee kohti tavoitetta.
Kenialaisten tilanne on hyvä verraten koko Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, missä vajaa puolet väestöstä elää yhä ilman sähköjä.
Kenian sähköntuotantomuodot poikkeavat myös laajasti koko mantereen tilanteesta. Afrikan sähköntuotannosta noin 40 prosenttia syntyy IEA:n mukaan maakaasulla ja neljäsosa hiilellä.
Siunaus, mutta ongelmiakin on
Kenia on siunattu, koska maa pystyy hyödyntämään geotermistä energiaa sijaintinsa vuoksi, sanoo Brian Omenyi. Hän työskentelee koordinaattorina puhtaan energian käyttöä edistävässä Power Up Kenya -kampanjassa.
Omenyi kuvaa geotermisen energian merkitystä Kenialle alla olevalla videolla.
Mutta ei geoterminen energiakaan täysin harmitonta ole. Omenyin mukaan projektit ovat aiheuttaneet ympäristöhaittoja ja terveysongelmia, ja moni on joutunut muuttamaan pois kodistaan.
Kaikki eivät ole tyytyväisiä Menengain-kraaterin lähistöllä. Kaivojen poraaminen ja voimaloiden rakentaminen on aiheuttanut melua, maan tärähtelyä, happosateita ja esimerkiksi hengitysvaikeuksiin johtaneita ilmansaasteita, kertoo Timothy Ngetich.
Hän edustaa kahta paikallisyhteisöä.
– Meillä ei ole kapasiteettia testata ja varmistaa, mitä ilmakehään pääsee, Ngetich kertoo.
Hänen mukaansa yhteisöjä ei otettu riittävästi mukaan päätöksentekoon, eikä paikallisia työllistetty riittävästi. Globeleq on toiminut muita paremmin, hän sanoo. Yle ei pysty tarkistamaan väitteitä.
Globeleqin mukaan geotermisen energian kehitystyötä Menengaissa hallinnoi Kenian valtionyhtiö GDC, ja sillä on kokonaisvastuu esimerkiksi paikallisyhteisöjen huomioimisesta. Globeleqin mukaan se itse toimii parhaiden kansainvälisten standardien mukaan ja paikallisyhteisöjä varten on viestintäkanavat, joilla ne voivat kertoa huolistaan.
Yle pyysi tuloksetta kommentteja valtionyhtiöltä.
Nyt Ngetichin edustamat yhteisöt ovat huolissaan valtionyhtiön suunnitelmista laajentaa geotermisen energian tuotantoa heidän lähelleen. Ihmiset pelkäävät, että heidän pitäisi muuttaa pois kodeistaan.
Vuosikymmenien uran geotermisen energian parissa tehnyt professori Nicholas Mariita myöntää, että geotermisen energian kehityksellä on myös haittapuolia. Mariita eläköityi äskettäin kenialaisesta geotermisen energian koulutus- ja tutkimuskeskuksesta.
– Pitää tehdä uhrauksia koko maan kehityksen hyväksi. Tarvitsemme energiaa, hän toteaa.