Vuokratyövoiman käyttöä sote-palveluissa on saatu vähennettyä lähes koko maassa alkuvuodesta. Asia ilmenee valtiovarainministeriön tilastosta.
Uudellamaalla hyvinvointialueet ovat onnistuneet vähentämään vuokratyövoiman käyttöä terveyspalveluissa merkittävästi.
Vantaalla ja Keravalla vuokratyövoiman käyttö väheni alkuvuonna yli 60 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Myös henkilöstöpulan kanssa pitkään kamppaillut Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on onnistunut vähentämään vuokratyövoiman käyttöä ja kustannuksia sotepalveluissa.
Vuokratyövoiman käyttömäärissä on kuitenkin yhä alueellisia eroja. Muutamalla hyvinvointialueella vuokratyövoiman kulut edelleen kasvavat.
Tilaston mukaan vuokratyön määrä kasvaa merkittävästi Lapissa. Myös Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Pohjanmaalla kasvua on jonkin verran.
Tilasto on suuntaa-antava ja alueiden välillä on eroja siinä, mitä tilastoidaan vuokratyövoimaksi. Esimerkiksi erillisenä yksikkönä toimiva sijaisvälitys voi joillakin hyvinvointialueilla kirjautua vuokratyövoimaksi.
Itä-Uudellamaalla vuokratyö syy talouden epätasapainoon
Itä-Uudellamaalla vuokratyövoiman kustannukset henkilöstökuluihin suhteutettuna olivat maan kärkeä vuonna 2023 ja 2024. Vuokratyövoiman käyttö sotepalveluissa oli merkittävä syy alueen talouden epätasapainoon.
– Tämä on ollut todella iso ongelma, koska taloutemme ei ole kestänyt näin suurta vuokratyövoiman käyttöä. Vuokratyövoiman käyttö on huomattavasti kalliimpaa kuin oman työvoiman käyttö, kertoo Itä-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtajan Annika Immonen.
Immosen mukaan syynä kalliiseen järjestelyyn oli lääkäri- ja hoitajapula. Kun hyvinvointialueet polkaistiin käyntiin, työntekijöitä rekrytoitiin monella alueella samaan aikaan.
– Tänne oli vaikeaa rekrytoida lääkäreitä ja hoitajia. Ei ainoastaan terveysasemapalveluihin, vaan myös asumispalveluihin. Jotta palvelua pystyttiin pyörittämään, tarvittiin vuokratyövoimaa.
Rahassa mitattuna summat ovat suuria. Itä-Uudellamaalla vuokratyövoiman kustannukset sotepalveluissa ovat olleet arviolta samaa mittaluokkaa kuin neljä kertaa suuremmalla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella.
– Vuonna 2023 summa oli 22,5 miljoonaa euroa, viime vuonna 24 miljoonaa, Immonen sanoo.
Korjausliikkeet ovat tuottaneet tulosta
Tänä vuonna tilanne on parantunut, ja hyvinvointialueella on onnistuttu vähentämään sekä vuokratyövoiman käyttöä että kustannuksia.
Toimialajohtajan mukaan esimerkiksi Porvoon keskisellä terveysasemalla vuokralääkäreitä oli viime vuonna enimmillään 18, mutta tällä hetkellä enää kaksi.
Tilanteen korjaamiseksi Itä-Uudellamaalla on kilpailutettu hoitajien ja lääkäreiden vuokratyövoimaa.
– Olemme saaneet sitä kautta madallettua vuokratyön hintaa. Lisäksi on vähennetty vuokratyövoiman käyttöä.
Hyvinvointialueelle on myös onnistuttu rekrytoimaan henkilökuntaa. Toukokuussa hyvinvointialueelle perustettiin hoitajien sijaispooli, mikä on vähentänyt merkittävästi hoitajien vuokratyövoimaa.
Vuokratyön käyttö on silti edelleen yleistä. Talousarviossa asetettuihin tavoitteisiin pääseminen tekee tiukkaa.
– Tavoite on, että tänä vuonna pysymme alle kahdeksassa miljoonassa eurossa. Teemme töitä sen eteen, Immonen toteaa.
Lisäys: Lisätty juttuun tilaston edelle tarkennus 12.6.2025 klo 12.23: Tilasto on suuntaa-antava ja alueiden välillä on eroja siinä, mitä tilastoidaan vuokratyövoimaksi. Esimerkiksi erillisenä yksikkönä toimiva sijaisvälitys voi joillakin hyvinvointialueilla kirjautua vuokratyövoimaksi.