Valtava tuulivoimapuisto jakaa kyläläisiä Kokkolassa – vastustaja: ”Vaikuttanut ystävyys- ja naapuruussuhteisiin”

Energiayhtiö OX2 haluaa rakentaa Kokkolaan enintään yli 80 tuulivoimalan tuulipuiston. Suuri joukko maanomistajia toivottaa voimalat tervetulleiksi. Kaikkia hanke ei miellytä.

Leena Hilli toivoo, ettei 300-metrisiä voimalatorneja pystytetä ollenkaan. Ne sijoittuisivat runsaan kilometrin päähän kotipihasta. Video: Heini Holopainen /Yle.

Ruotsalainen tuulivoimayhtiö OX2 aikoo rakentaa Kokkolaan tuulivoima-alueen, joka laajimman vaihtoehdon mukaan toteutessaan olisi maan suurin maatuulipuisto.

Nykyään suurimmassa puistossa Lestijärvellä on 69 voimalaa.

Pihtinevan hanke toisi enimmillään Kälviän ja Ullavan metsiin yli kahdeksankymmentä 300-metristä tuulivoimalaa.

Alueen omistus on pirstoutunut sadoille maanomistajille. Heistä yli 70 prosenttia kannattaa rakentamista ja on allekirjoittanut OX2:n kanssa vuokrasopimuksen.

Kaikkia tuulivoimaloiden tulo ei kuitenkaan miellytä.

Tienvarsikyltti, jossa esitetään erikorkuisia tuulivoimaloita ja vertailukohtana Kälivän kellotapuli.
Kälviäläiset tuulipuiston vastustajat ovat sijoittaneet myllyjen kokoa esittäviä kylttejä teiden varsille. Tässä vertailukohtana on Kälviän kirkon kellotorni. Kuva: Heini Holopainen / Yle

Vastustajia hirvittää alueen suuruus

Joukko kälviäläisiä aikoo lähettää ely-keskukselle kritiikkiä tuulivoima-alueen haitoista. Vastustajia on heidän oman arvionsa mukaan iso joukko paikkakunnalla ja lähikunnissa.

Yva-selostuksen viimeinen mielipiteiden ja lausuntojen antopäivä on 13. kesäkuuta.

Yksi palautteen antajista on Hillin kylällä asuva Leena Hilli. Lähin tuulivoimala rakennettaisiin 1,3 kilometrin päähän hänen kotitalostaan.

– Useampi kylä täällä seututien varrella jää tuulivoima-alueen keskelle. Lisäksi täällä on paljon eläimistöä ja korvaamatonta luontoa, mitä Keski-Pohjanmaalla ei muualla oikein ole. On metsäpeuraa, maakotkaa ja susireviiriä. Meidän päämäärämme on saada hanke torpattua, vahvistaa Hilli.

Kartta, jossa näkyy Pihtinevan tuulivoima-alueen vaihtoehdot.
Pihtinevan tuulivoima-alue jakautuu kahteen osaan seututie 757:n molemmille puolille. Mustat ja valkoiset ympyrät yhdessä kuvaavat puiston laajinta toteutusvaihtoehtoa. Mustista ympyröistä muodostuu suunnitelman suppeampi versio 60 voimalalla. Kuva: Kokkolan kaupunki

Hilliä huolestuttavat voimalatornien melu sekä välke ja punaiset varoitusvalot, jotka näkyisivät suoraan olohuoneeseen.

– Nämä myllyt tulevat näkymään kauas. Ne vaikuttavat asukkaiden hyvinvoinnin lisäksi myös metsästykseen ja virkistykseen. Se taas koskettaa täällä luonnossa käyviä kaupunkilaisiakin. Tuulivoima-alue on ihan järjettömän iso.

Vastakkaiset näkemykset tuulivoimaloista ovat Leena Hillin mukaan jakaneet kälviäläisiä kahteen leiriin.

– Valitettavasti osa on vuokrannut maansa tuloja odotellen, ja meitä on osa, jotka saavat itselleen ne haitat. On se vaikuttanut asukkaiden ystävyys- ja naapuruussuhteisiin. Osa ei ole kertonut kantaansa ollenkaan, koska pelkää huonoja välejä. Se ehkä on ollut suurin ongelma. Mielestäni jokainen saa olla haluamaansa mieltä.

Lautakunta poistaisi voimaloita

Pihtinevan hankkeesta on tekeillä ympäristövaikutusten arviointimenettely. Sen arviointiselostus on parhaillaan nähtävillä ja lausunnolla.

Hankkeesta on antanut lausuntonsa esimerkiksi paikallinen ympäristönsuojeluviranomainen eli Kokkolan rakennus- ja ympäristölautakunta.

Sen mukaan laajinta vaihtoehtoa ei pitäisi ollenkaan rakentaa, sillä se aiheuttaisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia sekä alueen herkimpään eläimistöön että luonnonsuojelualueisiin.

Lautakunnan mukaan myös suppeammasta 60 voimalan vaihtoehdosta pitäisi poistaa lukuisia voimalapaikkoja ja siirtää joitain toisaalle.

Kaupunkilupapäällikkö Juhani Hannila kuvailee Pihtinevan aluetta Kokkolan erämaamaisimmaksi alueeksi, jossa on isoja, asumattomia alueita pistemäisestä metsätalouskäytöstä huolimatta. Siellä elävät lajit voivat häiriintyä rakentamisesta, arvioi Hannila, ja niihin tarvittaisiin ainakin riittävät suojaetäisyydet.

Hannilan mukaan Pihtinevalla on maakotkan reviiri, kalasääskiä, pöllölajeja, päiväpetolintuja, kanalintujen soidinpaikkoja, metsäpeurojen vasomisalueita ja vasojen hoitoalueita sekä susireviiri.

– Tässä on dilemma luontovaikutusten ja vihreän siirtymän välillä, joka on vaikeasti ratkaistavissa. Tuulivoima on päästöttömänä energialähteenä sinänsä hyvä asia, mutta joka paikkaan se ei vain sovi, tiivistää Hannila.

Kokkolan kaupungin lopulliseen kantaan otetaan mukaan myös kaupunginhallituksen lausunto. Kaupunginhallitus tarkastelee luontovaikutusten lisäksi hankkeen maankäyttöä, asutusta ja mahdollisia meluhaittoja. Lausunto valmistuu juhannukseen mennessä.

Kälviäläinen Leena Hilli perheen suomenajokoiran ja sen oleskeluaitauksen luona.
Leena Hilli arvostaa kotipihassaan sen rauhallisuutta. Kuva: Heini Holopainen / Yle

”Useita kymmeniä voimaloita tulee”

Hankekehityksen projektipäällikkö Hanna Vaahtera OX-yhtiöstä arvioi, että Pihtineva tuskin toteutuu kaikkein laajimmassa muodossaan.

– Lopullinen voimalamäärä jää nähtäväksi, kun käymme läpi vaikutusten arvioinnin tuloksia ja saamme lopulta ely-keskukselta perustellun päätelmän yvasta. Mekin olemme tunnistaneet, että joitain voimaloita on poistettava, mutta näyttäisi siltä, että laajuus tulisi edelleenkin asettumaan 60 ja 80 voimalan välimaastoon.

Vaahtera on yleisötilaisuuksissa kohdannut hankkeen vaikutuksiin kielteisesti suhtautuvia ihmisiä.

– Nyt katsotaan, miten esimerkiksi luontovaikutuksia voitaisiin välttää tai lieventää, toteaa Vaahtera.

Hän muistuttaa, että Pihtinevan alueen maanomistajista valtaosa haluaa, että tuulivoimalat rakennetaan ja ne alkavat tuottaa vuokratuloja. Itse asiassa voimala-alue oli aluksi suppeampi, mutta sitä laajennettiin, kun useampi maanomistaja halusi voimaloita mailleen.

– Alueelta tulee myös yhteydenottoja sen puolesta, että hanke toteutuisi nopeasti. Usein kuitenkin julkisuudessa kriittiset äänenpainot nousevat esiin. On inhimillistä, että kritiikki sanotaan helpommin ääneen ja tyytyväiset ovat hiljaa. Halutaan välttää keskustelun kärjistymistä, arvioi Vaahtera.