Kansanedustajat Timo Harakka (sd.) ja Elisa Gebhard (sd.) ilmoittavat Ylen haastattelussa, että he äänestävät myös tällä kertaa rajaturvallisuus- eli käännytyslakia vastaan.
– Me emme tiedä, onko ryhmäpäätöksestä lupa poiketa. Jos sellainen lupa myönnetään, aion sen käyttää, Timo Harakka sanoo Ylelle.
SDP:n eduskuntaryhmä kokoontui tiistaina ylimääräiseen kokoukseen, jossa se kävi läpi rajaturvallisuuslakia. Ryhmä myönsi kuudelle kansanedustajille luvan poiketa ryhmän linjasta rajaturvallisuuslakia koskevassa äänestyksessä. Näiden joukossa oli myös Harakka.
Eduskunta äänestää keskiviikkona siitä, jatketaanko rajaturvallisuuslain voimassaoloa.
Laissa määritellään kriteerit, joiden vallitessa hallitus voisi rajoittaa turvapaikkahakemusten vastaanottamista valtakunnan rajalla ja sen läheisyydessä.
Harakan vastustuksen syy liittyy ennen kaikkea eduskunnan rooliin käännytyslain käyttöönotossa. Eduskunnalla ei ole valtaa perua lain käyttöönottoa, jos se pitää sitä perusteettomana.
– Mielestäni aivan turhaan ja huolestuttavalla tavalla eduskunnan rooli ohitetaan tässä tärkeässä päätöksessä, Harakka sanoo Ylelle.
Harakka muistuttaa sadan vuoden historiasta, jossa eduskunta on ollut viimeisenä lukkona poikkeuslakien käyttöönotossa. Hän viittaa muun muassa koronakriisin aikana säädettyihin lakeihin ja tasavallan suojelulakiin, joka säädettiin vuonna 1930.
– Silloinen äärioikeisto halusi estää kommunistien osallistumisen vaaleihin. Meillä oli tuore tasavallan perustuslaki ja oli selvää, että oli perustuslain vastaista estää joitakin osallistumasta päätöksentekoon. Varmuuden vuoksi eduskunta sai vallan päättää, milloin laki voidaan ottaa käyttöön.
Harakka pelkää, että laista muodostuu ennakkotapaus. Jatkossa parlamentin ohittaminen on helpompaa, kun se on kerran tehty.
Gebhard vastustaa myös lakia
Kansanedustaja Elisa Gebhard niin ikään vastustaa rajaturvallisuuslakia keskiviikon äänestyksessä. Perustelut eivät eroa suuresti viimekertaisista perusteluista, kun eduskunta hyväksyi lain heinäkuussa 2024.
– En aio äänestää lain puolesta. Laissa on täsmälleen samat ongelmat kuin vuosi sitten, Gebhard puolestaan toteaa.
Gebhard viittaa perusteluissaan siihen, että hänen mukaansa hallituksen esitys on vastoin perustuslakia, ihmisoikeuksia ja EU-oikeutta.
Lakia on perusteltu sillä, että se ennaltaehkäisisi Venäjää käyttämästä turvapaikanhakijoita hybridiuhkana Suomea vastaan.
– Ei ole mitään näyttöä, että tämä tulisi näin toimimaan. Esimerkiksi Puolassa on ollut käytössä pushback-menetelmä, mutta ei se ole estänyt ihmisiä yrittämästä ylittää rajaa, Gebhard sanoo.
Gebhardin mukaan hallitus ei ole halunnut selvittää, olisiko laille olemassa vaihtoehtoa, joka turvaisi ihmisoikeuden paremmin. Hänen mukaansa lakia olisi vaikea soveltaa käytännössä, koska viranomaiset joutuisivat arvioimaan ristiriitaa EU-oikeuden ja Suomen lain kanssa.
EU-oikeuden pitäisi näissä tilanteissa olla ensisijainen, mikä tekee laista ”epävarman työkalun”.
Gebhard esitti SDP:n ryhmälle pyynnön poiketa ryhmän äänestysohjeesta ja sai luvan äänestää esitystä vastaan.
Aiemmin julkisuudessa vastuksen laille ovat kertoneet SDP:n edustajista Matias Mäkynen, Johan Kvarnström ja Nasima Razmyar. Yle ei tavoittanut Krista Kiurua tiistaina kommentoimaan asiaa.
Media on tarkkaillut SDP:n edustajien käyttäytymistä, koska käännytyslaki vaatii viiden kuudesosan enemmistön mennäkseen läpi. Kyse on poikkeuslaista, jota viimeksi vastustivat vihreät, vasemmistoliitto, RKP:n Eva Biaudet ja kuusi SDP:n edustajaa.
SDP:n edustajat ovat vaa’ankieliasemassa ja voivat ratkaista lain läpimenon. SDP ei noudata asiassa tiukkaa ryhmäkuria, mutta aikomuksesta äänestää lakia vastaan tulee keskustella ryhmän johdon kanssa ennen keskiviikon istuntoa.
Pieni lisäys olisi parantanut lakia
Harakan mielestä lakia olisi voinut parantaa oleellisesti viidellä sanalla: ”eduskunta voi päättää päätösten voimassaolosta”. Tätä kautta eduskunta olisi enemmistön turvin voinut puuttua lain käyttöönottoon, jos se sen mielestä olisi perusteetta laitettu toimeen.
– Tällä tavoin olisi voitu jatkaa parlamentaarista perintöä, joka on sata vuotta vanha. Sillä olisi varmistettu, että lain toteuttamiseen olisi ollut jonkinlainen kontrolli.
Harakan mukaan koronakriisin ajalta on esimerkkejä siitä, kuinka eduskunnan kontrolli paransi lakeja ja kriisin hoitamista.
Hän ei halua lähteä arvioimaan sitä, mitä riskejä liittyy, jos ja kun eduskunnalla ei ole kontrollia rajaturvallisuuslain käyttöönottoon. Oleellista hänen mielestään on varmuus, ettei hallitus ota lakia kevein perustein käyttöön.
Lakia on myös perusteltu sillä, ettei kansanedustajien käsiin voi luovuttaa salaista tietoa esimerkiksi rajan tilanteesta.
– Tämä on lähestulkoon loukkaava näkemys. Onhan meillä tiedusteluvalvontavaliokunta, ja itsekin käsittelen jatkuvasti turvaluokiteltua tietoa ulkoasiainvaliokunnassa.
Harakka pitää perustelua tekosyynä, jolla halutaan pitää valta hallituksen käsissä. Hänen mielestään kansanedustajat ovat tottuneita käsittelemään salaista tietoa.
Juttua täydennetty SDP:n eduskuntaryhmän päätöksillä 3.6.2025 kello 14:48.