Naisten joukkuepalloilu on maailmalla, muun muassa Yhdysvalloissa suuressa nosteessa. Suomessa kasvua näkyy erityisesti suosituimmassa naisten palloilusarjassa, Superpesiksessä.
Sarjan pelaajabudjetit ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Esimerkiksi kahdessa vuodessa pelaajabudjetit ovat kasvaneet yhteensä peräti 300 000 euroa. Viime vuoden toteutuneisiin pelaajabudjetteihin verrattuna budjetit ovat kasvaneet yhteensä yli 100 000 euroa.
Tällä kaudella peräti neljä seuraa ylittää budjetissaan 100 000 euroa. Kasvua kuvaa, että kaksi vuotta sitten sarjan kärkipään budjetit olivat nykytasoon verrattuna keskitasoa.
Superpesiksestä kerrotaan Ylelle, että seuroille teetetyn kyselyn mukaan 189 pelaajaa saa tänä vuonna jonkinlaisen korvauksen pelaamisestaan. Heistä reilu parikymmentä tienaa yli 10 000 euroa kaudessa.
Tilanne on ainutlaatuinen suomalaisessa naispalloilussa. Monessa seurassa ja lajissa pelaajat joutuvat maksamaan pelaamisesta.
Pesäkarhujen puheenjohtaja Vesa Saine kuvailee, että pelaajat ovat ansainneet palkkiotason kasvun urheilullisesti. Hän pitää kuitenkin yleisesti kehitystä huolestuttavana. Hän katsoo, että kolmessa vuodessa palkkiotaso on tuplautunut, mutta samaan aikaan seurojen liikevaihdot eivät ole pysyneet kehityksessä mukana.
– Olemme pesäpallossa ylpeitä, ettei varmaan missään seurassa pelaajien tarvitse maksaa pelaamisesta. Laji voi toisaalta hyvin, mutta näkemykseni mukaan tämänhetkinen ympäristö ei kestä tällaisia kasvulukuja. Seurojen liikevaihto ja tuloksentekokyky eivät ole samalla tasolla. Silloin eletään tietysti aika isosti riskillä, Saine sanoo Yle Urheilulle.
Pesäpallo ei ole omassa kuplassaan
Saine nostaa esimerkiksi viime päivien ja viikkojen uutiset Korisliigan puolelta, kun sekä BC Nokian että Seagullsin rahoittajat eivät ole enää halukkaita jatkamaan seurojen takana.
– Emme voi elää pesäpallossa omassa kuplassamme. Markkina on todella ahdas tällä hetkellä kumppanipuolella. Aikainen kauden aloitus ja kylmät säät taas näkyvät lippu- ja oheismyynnissä, Saine jatkaa.
Seuroilla mitali mielessä
Kasvaneiden pelaajapalkkioiden suurin syy on kasvanut kilpailu, arvioi Yle Urheilun asiantuntija Antti Yli-Saunamäki. Viime vuosina on noussut esiin erittäin kunnianhimoisia seuroja, jotka haluavat päästä mukaan mitalipeleihin.
Muun muassa Seinäjoen Maila-Jussittaret ja Rauman Fera ovat kasvattaneet aggressiivisesti pelaajabudjettiaan.
– Muutama seura on tarjonnut harvoille huippupelaajille isompia sopimuksia. Se on nostanut koko sarjan palkkatasoa, Yli-Saunamäki arvioi.
Yli-Saunamäen mukaan absoluuttisten huippupelaajien kohdalla kovimmat tarjoukset voivat olla jopa 20 000–30 000 euron välimaastossa. Tällainen summa mahdollistaa jokseenkin jopa ammattimaisen pelaamisen.
– Toki edelleen pelaajat tekevät muitakin töitä. Varsinkin kesäkaudella pelaajat pystyvät keskittymään täysin pesäpalloon.
Vaarana talouden rapautuminen
Superpesiksen toimitusjohtaja Olli Aro tuumii, että sarjalla on tahtotilana kasvattaa pelaajabudjetteja ja siten pidentää pelaajauria naisten Superpesiksessä. Hän kuitenkin korostaa samaan hengenvetoon, että ensin on saatava seurojen liikevaihdot kasvamaan.
– Silloin pystymme nostamaan myös pelaajakustannuksia, Aro sanoo.
Aro ei osaa sanoa yhtä yksittäistä asiaa, mikä olisi kasvattanut pelaajabudjetteja. Hän kuitenkin arvelee, että kiristyvä kilpailu on osittain vaikuttanut pelaajapalkkioiden kasvuun.
– Meidän pitää kuitenkin olla herkillä siinä, ettei myöskään samaan aikaan rapauteta meidän seurojen taloutta.
Aro myöntää, että aivan kuten muissakin lajeissa, myös pesäpallossa on rahan suhteen niukkaa monessakin paikassa.
– Kyllä meillä on positiivista tulostakin tekeviä seuroja, että ei se nyt ole pelkkää kurjuuden maksimointia. Tarkkana saa olla tällä hetkellä, että saa tarvittavat tulot kasaan ja kulut pysyvät maltillisina.