Moni hyvinvointialue tekee tänä vuonna ensimmäistä kertaa ylijäämäisen tuloksen, mutta Keski-Suomessa tilanne on toisin.
Hyvinvointialueen taloustilanne on niin vaikea, että se voi päätyä valtiovarainministeriön tiukkaan taloudelliseen ohjaukseen. Keski-Suomen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoo, että kriteerit täyttyvät jo.
– Ne täyttyvät myös usean muun hyvinvointialueen kohdalla, mutta mitään viestiä menettelyjen aloittamisesta ei ole tässä vaiheessa ministeriön suunnalta tullut, hän sanoo.
Valtiovarainministeriö ei vahvista Ylelle, mitä muita alueita arviointimenettely voisi uhata.
Keski-Suomen hyvinvointialueen pitäisi lain mukaan kattaa kahden ensimmäisen toimintavuoden alijäämät eli 255 miljoonan euroa ensi vuoden loppuun mennessä.
Se on ilmoittanut, ettei pysty tähän.
Menot kasvavat muuta maata nopeammin
Keski-Suomessa uusi aluevaltuusto lähtee johtamaan hyvinvointialuetta, jonka talous on maan heikoin.
Keski-Suomessa menot kasvavat noin neljän prosentin vuosivauhtia. Se on yhden prosenttiyksikön enemmän kuin muilla alueilla keskimäärin.
Hyvinvointialueen kertynyt alijäämä voi nousta tämän vuoden lopussa jopa 320 miljoonaan euroon. Asukasta kohti sitä on jo nyt toiseksi eniten Lapin jälkeen.
Alle on koottu kaikkien Suomen hyvinvointialueiden alijäämät viime vuodelta.
Käytännössä Keski-Suomen hyvinvointialueen pitäisi leikata 40–50 miljoonaa euroa joka vuosi vuoden 2030 loppuun asti. Silloin satojen miljoonien eurojen alijäämät saadaan katettua.
Säästöjen suuruusluokka vastaa esimerkiksi hyvinvointialueen itse tuottaman kotihoidon kustannuksia tai ostettuja kehitysvammaisten palveluja vuodessa.
Tänä vuonna 50 miljoonan euron leikkaukset eivät edes riitä. Sen vuoksi hyvinvointilalueen viranhaltijat tekivät toukokuussa ehdotuksen nopeista 7,6 miljoonan euron lisäsäästöistä, jotka saivat heti osakseeni kovaa kritiikkiä.
Samaan aikaan kun hyvinvointialueen taloustilanne on vaikeutunut, sairaala Novassa päivystys on toistuvasti ruuhkautunut pahoin.
Keväällä aluehallintovirasto antoi hyvinvointialueelle huomautuksia, koska esimerkiksi päivystyksessä on ollut liian vähän henkilökuntaa, mikä on vaarantanut potilasturvallisuutta.
Erikoissairaanhoidosta ei Keski-Suomessa ole juuri varaa leikata, sillä siellä kustannustaso on alle maan keskiarvon.
Aluevaltuutetut saavat kritiikkiä
Keski-Suomen aluevaltuuston jättävä SDP:n kansanedustaja ja aluevaltuuston puheenjohtaja Jani Kokko arvostelee edellisen kauden valtuutettuja.
Kokon mukaan he eivät kyenneet tekemään rakenteellisia muutoksia, joilla kustannusten nousu olisi saatu taittumaan – esimerkiksi karsimaan terveysasemia ja lisäämään liikkuvia sekä digitaalisia palveluita.
– Jos viime vuonna olisimme tehneet ratkaisut, joita viranhaltijat esittivät, en usko, että taloustilanne olisi näin katastrofaalinen kuin mitä se nyt on, hän sanoo.
Vuonna 2024 Keski-Suomen hyvinvointialue ehdotti muun muassa monien terveysasemien lakkauttamista.
Kokon mukaan aluevaltuutettujen pitää unohtaa kuntarajat ja kantaa vastuuta Keski-Suomesta kokonaisuutena. Hän korostaa, ettei se tarkoita palveluiden keskittämistä Jyväskylään.
– Kysymys on siitä, miten esimerkiksi Saarijärvi, Viitasaari ja Karstula pystyvät palvelemaan omaa kuntaa laajempaa aluetta mahdollisimman hyvin, hän sanoo.
Ministeriö voi tulla väliin
Valtiovarainministeriö voi milloin tahansa käynnistää joko ennakollisen taloudellisen ohjauksen tai arviointimenettelyn.
Ennakollisessa ohjausmenettelyssä alueelle annettaisiin suosituksia talouden tervehdyttämiseksi, mutta arviointimenettelyssä rajoitettaisiin uusien aluevaltuutettujen päätöksentekoa.
Hyvinvointialue voitaisiin jopa yhdistää toiseen.
Ministeriö: Lakia täytyy noudattaa
Osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä vahvistaa, että Keski-Suomen hyvinvointialueen taloudesta ja päätöksenteosta ollaan ministeriössä hyvin huolissaan. Sen sijaan aikataulua siitä, mitä asialle tehdään, ei ole.
Ahosen mukaan lähtökohta on se, että kaikkien pitää noudattaa taloutta koskevaa lainsäädäntöä.
– Ministeriössä meidän pitää koko ajan arvioida kaikilla hyvinvointialueilla sitä, että pitääkö ryhtyä valtionohjaustoimiin, jos alue ei pysty tasapainottamaan talouttaan siinä aikataulussa, mikä on säädetty, hän sanoo.
Mahdollista päätöstä ja sen aikataulua Ahonen ei uskalla arvioida. Hän korostaa, että päätökset tehdään hyvin huolellisesti.
Palveluita kehitetty, mutta yli varojen
Keski-Suomessa palveluiden kattavuus on paikoitellen yli maan keskiarvon. Esimerkiksi ikääntyneiden ihmisten ympärivuorokautisessa palveluasumisessa palvelun piirissä on 7,1 prosenttia yli 75-vuotiaista, kun koko maassa osuus on 6,6.
Valtiovarainministeriö on ohjeistanut, että Keski-Suomessa palveluiden laajuutta ja tasoa täytyy laskea, jotta se on lähempänä maan keskiarvoa.