Hallitus aikoo nostaa terveyskeskus­maksuja entistä useammin – iskisi eläkeläisiin ja työttömiin, sanoo tutkija

Hallitus aikoo sitoa sosiaali- ja terveyden­huollon maksut hyvinvointi­alueindeksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että maksut nousevat todennäköisesti inflaatiotakin nopeammin.

Näin asiakkaat kommentoivat terveyskeskushintoja Myyrmäen terveysasemalla Vantaalla.

Jatkossa terveyskeskusten maksut nousevat todennäköisesti kerran vuodessa.

Hallitus aikoo sitoa soten asiakasmaksujen määrät vuosittain päivittyvään hyvinvointialueiden hintaindeksiin. Aiemmin niitä on tarkistettu joka toinen vuosi.

Muutos tulisi voimaan vuoden 2027 alussa.

– Nyt kun vaihdetaan tätä indeksiä, niin todennäköisesti maksut tulevat korottumaan vuosi vuodelta, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola.

Lisäksi korotettaisiin maksua, joka voidaan periä silloin, jos asiakas ei peru aikaansa.

Tiedot löytyvät huhtikuussa lausuntokierrokselle annetusta lakiluonnoksesta.

Ajatuksena on paikata hyvinvointialueiden taloutta, mutta terveyspalveluiden käyttäjille ja potilaille muutos on iso.

Siinä missä ennen maksut ovat seuranneet inflaatiota eli yleistä hintojen kehitystä, nyt ne sidotaan hyvinvointialueiden hintaindeksiin. Siinä suurin osa painotuksesta tulee yleisestä ansiotasosta.

– Joitain poikkeusvuosia lukuun ottamatta palkat ovat historiassa nousseet hintoja nopeammin, ja näin on todennäköisesti myös tulevaisuudessa, Tervola sanoo.

”Nyt esitetty muutos veisi valtaosan asiakasmaksujen maksajista taloudellisesti vähitellen yhä ahtaammalle. Jos muutos toteutetaan, olisi tärkeää suojata vähävaraisten maksukykyä muilla keinoin”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola.

Eläkeläiset ja työttömät maksavat

Tervolan mukaan pitkällä aikavälillä esimerkiksi eläkeläiset joutuvat vähitellen yhä tiukemmalle taloudellisesti, koska heidän tulonsa eivät kasva samaa tahtia maksujen kanssa.

Eläkkeiden nousu on sidottu suurelta osin yleisen hintatason kehitykseen. Jos terveyskeskusmaksut sidotaankin hyvinvointialueindeksiin eli käytännössä palkkoihin, maksut nousevat todennäköisesti suhteessa enemmän kuin eläkkeet.

– Työttömät voivat olla vielä vaikeammassa asemassa kuin eläkeläiset. Heidän toimeentulonsa on keskimäärin heikompi, joten muutos voi osua heihin kovemmin, Tervola sanoo.

”Ei ole vanhuksilla varaa maksaa”

Myyrmäen terveyskeskuksessa hintojen mahdollista nousua ei oteta kovin innokkaasti vastaan.

– Ei tarvi mitään lisämaksuja, kyllä mieluummin ilmaiseksi, vantaalainen Jorma Tuuli sanoo.

Samalla linjalla on Juha Voutilainen. Hän toipuu parhaillaan aivoinfarktista ja sanoo opettelevansa uudelleen puhumaan. Maksukatto on jo täynnä, mutta silti hän pitää maksujen korotusta hankalana etenkin eläkeläisten kannalta.

– Ei ole vanhuksilla varaa maksaa, hän sanoo.

– Eikä ole varaa lääkkeisiin.

Juha Voutilainen seisoo terveyskeskuksen edessä.
Juha Voutilainen toipuu parhaillaan aivoinfarktista. Hänellä terveydenhuollon maksukatto on jo täynnä, mutta maksujen korotusta hän pitää hankalana asiana. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Luvassa inflaatiotakin nopeampi hinnannousu

Petteri Orpon hallituskaudella asiakasmaksuja on korotettu useaan kertaan.

Vuonna 2024 tehtiin 10 prosentin indeksikorotus, ja vuonna 2025 maksuja korotettiin 22–45 prosenttia. Sen seurauksena esimerkiksi käyntimaksu erikoissairaanhoidon poliklinikalla on noussut kahdessa vuodessa 41,80 eurosta 66,70 euroon.

Nyt esitetty muutos tarkoittaa toistuvaa korotusta.

– Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan vähän alle puolet väestöstä maksaa vuosittain enemmän tämän muutoksen johdosta, THL:n Tervola sanoo.