Tekoälyn avulla luotu video on kuin matkailumainos: kuvissa näkyy iloisia turisteja yökerhossa, upeita hiekkarantoja ja luksushotelleja.
Turistikohde on kuitenkin Gaza.
”Tällainen Gaza olisi voinut olla, jos Hamasia ei olisi”, videolla väitetään.
Video on esimerkki Israelin valtion tuottamasta propagandasta, jonka levittämiseen Israel käyttää maksullista verkkomainontaa.
Suomessakin huomiota herättäneet euroviisumainokset ovat vain pieni osa Israelin pitkään jatkunutta mediakampanjaa.
Israel on voimakkaan kansainvälisen kritiikin kohteena, koska se on tuhonnut Gazan raunioiksi ja rajoittanut humanitaarisen avun pääsyä alueelle. YK:n mukaan Gaza on ”maailman nälkäisin paikka”.
Israel haluaa välittää maailmanlaajuiselle yleisölle oman viestinsä.
Israel on mainoksissaan muun muassa väittänyt, että Gazassa ei ole nälänhätää, että Israel toimittaa Gazaan humanitaarista apua rajoituksetta ja että alueen ongelmat ovat terroristijärjestö Hamasin syytä.
Ylen tutkiva toimitus selvitti, millaista Israelin verkkomainonta on ja kuinka suuren yleisön se on Euroopassa tavoittanut.
Hamasin terrori-isku käynnisti myös mediasodan
Hamasin lokakuussa 2023 tekemän terrori-iskun jälkeen Israel käynnisti laajat sotatoimet Gazassa. Samalla se aloitti voimakkaan mediakampanjan, jota on kohdennettu erityisesti länsimaisille yleisöille.
Israel levittää viestiään teknologiajätti Googlelta ostetun mainonnan avulla.
Googlen mainoskirjastosta löytyy kaikkiaan lähes 2 500 Israelin maksamaa, Euroopassa näkynyttä mainosta pelkästään toukokuun 2024 ja 2025 väliseltä ajalta.
Mainosten maksaja on Israelin valtiollinen viestintätoimisto (IGAA).
Israelin mainokset ovat näkyneet käyttäjille esimerkiksi Youtubessa, mobiilipeleissä, Google-hauissa ja sanomalehtien verkkosivuilla.
Pelkästään kuluneen vuoden aikana käynnissä olleilla kampanjoilla on ollut Euroopassa vähintään 330 miljoonaa näyttökertaa, Googlen data kertoo. Toteutunut luku voi olla huomattavasti suurempi.
Suomessa on näkynyt runsaat sata mainosta.
Suomessa eniten näkyvyyttä on saanut tämä pelkkää tekstiä sisältävä videomainos, josta on kuvakaappaus alla.
Google poisti yhden mainoksen
Osassa mainoksista näkyy selvästi esimerkiksi Israelin ulkoministeriön logo. Monissa videoissa ei kuitenkaan näy mitään viitteitä mainoksen maksajasta.
Googlen käyttöehtojen mukaan mainostajan kansallisuutta ei saa piilottaa, jos mainoksessa on poliittinen viesti ja se on suunnattu muualle kuin mainostajan kotimaahan.
Samoin Googlen käyttöehdot kieltävät mainoksissa väitteet, joiden mukaan uhrit eivät ansaitse hoitoa tai tukea. Monen Israelin ostaman mainoksen keskeinen väite on, että Gazaan annetusta tuesta hyötyvät vain terroristit.
Yle kysyi Googlelta, miksi se on julkaissut mainoksia, jotka vaikuttavat rikkovan sen käyttöehtoja.
Google poisti yhden Israelin mainosvideon Ylen yhteydenoton jälkeen, kertoo Googlen Pohjois-Euroopan edustaja Gustaf Brusewitz. Hän ei kertonut, mistä mainoksesta on kyse, mutta poiston kohteeksi vaikuttaa joutuneen Gazaa ”matkakohteena” esittelevä mainos.
Brusewitz ei vastannut kysymyksiin siitä, miksi mainostajan nimeä ei näy mainosvideoissa eikä kertonut, mitä käyttöehtoa poistettu mainos oli rikkonut.
Israelin mainoksia on päätynyt myös paikkoihin, joissa niitä ei pitäisi olla.
Lokakuussa 2023 Israelin ulkoministeriön mainosvideoita ilmestyi esimerkiksi suomalaislähtöisen Rovion Angry Birds -mobiilipeliin. Rovio pyysi mainoskumppaniaan poistamaan mainokset, koska ne sisälsivät väkivaltaista kuvastoa.
YK-järjestöt Israelin kampanjoiden kohteina
Israelin mediakampanjan yksi pääkohde on jo pitkään ollut YK:n palestiinalaispakolaisten apujärjestö UNRWA.
Joulukuussa 2024 Israel käynnisti voimakkaan mainoskampanjan, jossa Hamasin terroristien väitettiin olevan UNRWA:n palkkalistalla.
Mainoksia päätyi muun muassa ruotsalaisiin tiedotusvälineiden Expressenin ja TV4:n verkkosivuille sekä Times Squarelle. Googlen mainoskirjaston perusteella tätäkin kampanjaa oli mainostanut Israelin valtiollinen viestintätoimisto IGAA.
Israel pyrkii saamaan viestinsä näkyviin myös ostamalla Googlelta hakusanamainontaa. Se tarkoittaa sitä, että kun käyttäjä hakee Googlesta jotakin sanaa, tulossivun kärkeen nousee Israelin maksama mainossisältö.
Amerikkalaisen Wired-lehden mukaan UNRWA-sanaa tammikuussa 2024 googlanneet saivat näkyviinsä mainoksia, jotka näyttivät YK:n sisällöltä mutta veivätkin Israelin hallinnon verkkosivuille, joilla kyseenalaistettiin UNRWA:n uskottavuutta.
Ylen selvityksen perusteella Israel on ostanut Googlelta hakusanamainontaa useille omille verkkosivuilleen, joiden tarkoitus on kylvää epäluottamusta Israelin kritisoimiin toimijoihin.
Esimerkiksi huhtikuussa Israel osti näkyvyyttä linkille, jonka otsikko on ”YK:n ihmisoikeusneuvoston sirkus – tarina UNHRC:n takana”.
Muutkin YK:n järjestöt ovat olleet Israelin mainoskampanjoinnin kohteena.
Kesäkuun alussa Googlen mainoskirjastoon ilmestyi IGAA:n maksama video, jossa myös Kansainvälistä tuomioistuinta (ICJ) kuvataan poliittiseksi sirkukseksi. Videon mukaan ICJ on menettänyt oikeutuksensa.
Mainoskampanjat ovat miljoonien arvoisia
Israel käyttää sosiaalisen median mainontaan vuosittain miljoonia euroja.
Varovaisenkin arvion mukaan se käyttää miljoonia euroja pelkästään Eurooppaan kohdennettuun Google-mainontaan.
Tämän voi päätellä mainosten hinnoista ja niiden näyttökerroista.
Google-mainonnan hinta vaihtelee, mutta karkeasti arvioituna tuhannen näyttökertaa maksaa kymmenistä senteistä pariin euroon. Tällöin esimerkiksi viikossa 2,2 miljoonan katselukerran hankkiminen Youtubessa maksaisi 1 000–5 000 euroa.
Israel käy mediakampanjaa myös Googlen ulkopuolella. Eurooppaakin tärkeämpi kohde on Yhdysvallat. Esimerkiksi New York Timesin mukaan Israel käytti viime vuonna kaksi miljoonaa dollaria mediakampanjaan, jolla pyrittiin saamaan Yhdysvaltojen kongressin jäsenten tuki Gazan sotaoperaatiolle.
Mielipiteisiin yritettiin vaikuttaa muun muassa viestipalvelu X:ään luotujen valetilien kautta.
Israelin ulkoministeriö ei vastannut Ylen haastattelupyyntöön.