Perustuslakivaliokunta on saanut mietintönsä valmiiksi saamelaiskäräjistä. Mietintö noudattelee hallituksen alkuperäistä esitystä, eikä siihen ole tullut suuria muutoksia.
Mietintö ei esitä muutoksia esityksen keskeisiin kohtiin, kuten oikeuteen tulla merkityksi vaaliluetteloon. Vaaliluettelo määrittää sen, kenellä on oikeus äänestää saamelaiskäräjävaaleissa.
– Kyse on historiallisesta lakiesityksestä, joka on epäonnistunut kolmella edellisellä vaalikaudella hallituspohjasta riippumatta, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) sanoi tiedotustilaisuudessa.
Saamelaiskäräjän oikeutta laatia vaaliluettelo on pidetty keskeisenä asiana, koska se antaa saamelaisille itselleen vallan määritellä, kenelle äänioikeus kuuluu.
Valiokunnan mietinnössä on arvioitu hallituksen esityksen perustuslainmukaisuutta, tarpeellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Valiokunta esittää kahta muutosta lakiin, jotta esitys olisi perustuslain mukainen. Muutokset eivät ole lain keskeisiä kohtia.
Ensimmäinen niistä koskee muutoksenhakulautakuntaa, joka käsittelee valitukset ihmisiltä, jotka ovat hakeneet vaaliluetteloon. Valiokunnan mukaan enemmistö lautakunnan jäsenistä pitää olla lakimiesjäseniä.
Toisekseen valiokunta edellyttää, ettei valitusluvan myöntäminen voi olla tiukempaa kuin hallintolainkäytössä yleensä. Perustuslakivaliokunta oli yksimielinen perustuslakia koskevasta arviosta, mutta lakiesitykseen sisältyi kaksi vastalausetta.
Valiokunta arvioi esitystä myös poliittisesti
Perustuslakivaliokunnalla oli kaksoisrooli saamelaiskäräjälakia koskevassa asiassa. Valiokunta antaa perustuslaillisen lausunnon lisäksi poliittisen mietinnön esityksestä.
Valiokunnassa esille tulleet vastalauseet liittyvät ennen kaikkea mietintöön esityksestä. Ensimmäisen vastalauseen esitti SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä ja toisen kansanedustajat Hannu Hoskonen (kesk.) ja Petri Honkonen (kesk.).
– Tämä asia on saamelaisalueella hyvin jakava. Pahoin pelkään, että tämä uudistus ei tule asioita ratkaisemaan, vaan voi pahentaa tilannetta entisestään, Honkonen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Ongelmallisena asiana Honkonen ja Ojala-Niemelä näkivät niin sanotun polveutumispykälän poistamisen. Pykälän mukaan saamelaisstatuksen voi saada henkilö, jonka esivanhempi on merkitty maa-, veronkanto- tai henkikirjassa tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi.
Osa saamelaisista ajattelee, että pykälän myötä äänioikeuden voi saada ihminen, joilla ei ole saamelaisjuuria.
Tämän lisäksi Ojala-Niemelän vastalauseeseen liittyivät maankäyttöoikeudet. Ojala-Niemelä pelkää, että maankäyttö vaikeutuu jatkossa saamelaisalueilla.
Esityksen tarkoituksena on lisätä itsemääräämisoikeutta
Uuden saamelaiskäräjälain tarkoituksena on edistää saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja parantaa saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä. Hallituksen tarkoituksena on ollut toteuttaa YK:n ihmisoikeuskomitean julkaisemat ratkaisut saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksymistä koskevissa asioissa.
Komitea on painottanut saamelaisten oikeutta määrätä asemastaan ja yhteisön jäsenyydestä. Esityksessä korostetaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja saamelaiskäräjien itsehallinnollista asemaa.
Hallituksen arvion mukaan muutosten myötä saamelaiskäräjälaki tulee sopusointuun kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa.
Esityksessä korostetaan, että oikeus äänestää saamelaiskäräjien vaaleissa olisi kyse henkilön merkitsemisestä käräjien vaaliluetteloon. Kysymys ei olisi sen määrittelemisestä, ketä voidaan pitää saamelaisena.
Vaaliluettelo laadittaisiin uudelleen sen jälkeen, kun saamelaiskäräjien kanssa olisi laadittu kriteerit vaaliluetteloon pääsemisestä.
Saamelaiskäräjät on antanut ennakkohyväksynnän hallituksen esittämille muutoksille.